Koiran kanssa Tallinnassa

Heippa!

Viime kerralla jo sanoinkin (ja myös Sara taisi siitä mainita), että kerron teille millaista on elämä koiran kanssa Tallinnassa, etenkin Suomeen verrattuna.

Mulla on siis kaksi chihuahuaa: Luna, joka on 3,5 vuotta vanha (lyhytkarvainen) ja Ivy, joka on melkein 2-vuotias (pitkäkarvainen). Tallinnaan muuttoa suunnitellessani, mulle oli itsestään selvää, että otan koirat mukaan. Moni kyllä varoitteli fuksivuoden kosteudesta ja siitä ettei koirat välttämättä sopisi kovin hyvin yhteen kiireisen fuksivuoden kanssa. En kuitenkaan ollut ainut, joka päätti ottaa koiransa mukaan opiskelemaan lähdettyään, lakipuolen fukseista ainakin viidellä muulla on mun lisäkseni täällä koira.

Ivy ja Luna

Suomesta on erittäin helppoa kulkea Tallinnaan, ainoastaan parin tunnin laivamatka. Koirien kanssa olisi helpointa, jos olisi oma auto, tällöin koirat saisivat olla laivamatkan ajan autossa. Kaiken lisäksi lemmikit ylittävät Suomenlahden auton kyydissä ilmaiseksi. Tallink ottaa koirat autoon ympäri vuoden, Viking Line rajoittaa matkustuskauden talviaikaan (muistaakseni huhtikuusta elokuuhun on kiellettyä jättää koirat autokannelle, koska lämpötila saattaa nousta siellä erittäin korkeaksi).

Aikataulujensa puolesta Tallink on paras laiva matkustaa, etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville. Tallinkilla koirille joutuu varaamaan joko lemmikkihytin (joka on törkeän kallis, taisi olla päälle 50€ suunta ja hyttimaksun lisäksi pitää maksaa lemmikkimaksu erikseen) tai viemään koiransa erillisille häkkipaikoille ja maksaa lemmikkimaksua 13€/suunta. Viking Line olisi ihanteellisin (ei toki aikataulujensa puolesta), sillä siellä koirat saavat olla yleisissä tiloissa ravintoloita ja kauppoja lukuun ottamatta. Yhdensuuntainen matka lemmikille kustantaa 14€. Eckerö Linellä joutuu varaamaan lemmikkihytin, joka täytyy varata soittamalla ja maksaa 25€ (?) suunta. Kesäaikaan liikennöivä Linda Line on halvin ja helpoin koirien kanssa, lemmikki kustantaa 4€/suunta ja ne saavat oleskella koko paatissa. Itse olen aina käyttänyt Tallinkia tai Linda Linea aikataulullisista syistä.

Kadriorg tarjoaa täydelliset lenkkeilymaastot koiran omistajille.

Sinänsä elämähän on Tallinnassa erittäin helppoa koiran kanssa, keskustan alueella on useampikin puisto, jossa on hyvät lenkkeilymahdollisuudet ja parin kilometrin säteellä keskustasta löytyy myös Kadriorg-puisto, jossa riittää lääniä innokkaimmillekin lenkkeilijöille. Lisäksi Tallinnan keskustassa on erittäin paljon pienempiä viheralueita, väittäisinkin siis, että Suomesta ei minkään suurkaupungin keskustasta löydy edes Tallinnaan verrattavia ulkoilumahdollisuuksia koiralle.

Koirapuistoja Tallinnassa on useampi, joista ainakin kaksi sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Toinen on hieman Stockmannilta satamaan päin Politsei-puiston yhteydessä, jossa koirille on ainoastaan yksi aitaus. Stockmannilta sisämaahan mentäessä Juhkentalin varrella ennen Kalev Suurstaadionia löytyy koirapuisto, jossa on isoille ja pienille omat puolensa. Toisin kuin Politsei-puistossa sijaitseva koirapuisto, tämä on erittäin hyvin piilotettuna puiden sekaan, eikä tätä löydä ellei tiedä mistä etsii ja mitä etsii, tai satu vahingossa kävelemään ohitse. Näissä molemmissa koirapuistoissa on lisäksi muutama agility-este.



Me liikumme useimmiten koirien kanssa
joko bussilla tai trollilla, mikäli tulee
tarve käyttää julkisia.


Puolen vuoden Tallinnassa asumisen jälkeen uskallan väittää, että Tallinna on koiraystävällisempi kuin yksikään Suomen kaupungeista. Yleisesti ottaen ihmiset suhtautuvat täällä hyvin koiriin, kadulla lapset osoittelevat kohti ja usein aikuiset katsovat koirien päälle hymyillen, Suomessa taas katseet ovat useammin vihaisia kuin ystävällisiä. Koirien kanssa saa liikkua kaikilla julkisilla kulkuneuvoilla. Sääntöjen mukaan koirilla pitäisi olla kuonokoppa, kun niitä viedään julkisiin, mutta minun koiriltani ei ole sitä koskaan vaadittu ja olen nähnyt myös paikallisten käyttävän koiriensa kanssa julkisia ilman kuonokoppaa.

Suurin osa takseista ottaa kyytiin koiria, mutta taksia tilattaessa on kohteliasta mainita koirasta. Itse taksilla kulkiessani koirat ovat yleensä aina boksissaan, joten en ole kokenut tarpeelliseksi sitä mainita jos olen yksin liikenteessä, eikä kukaan taksikuski ole ikinä suhtautunut negatiivisesti siihen, että matkustan koirien kanssa.

Ivy mukana Robert's Coffeessa

Tuntuu siltä, että Tallinnassa pääsee koiran kanssa melkein poikkeuksetta kaikkialle: ostoskeskuksiin, kahviloihin, ravintoloihin, vaateliikkeisiin ja jopa ruokakauppaan. Muutamaan otteeseen olen yhdistänyt koirien ulkoilutuksen esimerkiksi apteekkireissuun, jolloin on tullut koirien kanssa pyörähdettyä Viru-keskuksessa. Myös useat keskustan vaateliikkeet on tullut koluttua läpi koira mukana. Kahviloista mm. Viru-keskuksen Robert's Coffee ja Vene-kadun Reval on tullut henkilökohtaisesti testattua koiraystävälliseksi. Ravintolassa minulla on ainoastaan kerran ollut koira mukana, Manna La Roosassa. Lisäksi mm. F-Hoone tunnetaan koiraystävällisyydestään.

Kohteliasta on kysäistä ravintolaan tai kahvilaan sisään mennessään saako niihin tulla koiran kanssa, mutta uskoisin lähes jokaisen paikan antavan tuohon kysymykseen myöntävän vastauksen. Koiran kanssa liikkuessa tulee kuitenkin muistaa huomaavaisuus kanssaihmisiä kohtaan, nuoren ja vilkkaan, aloillaan pysymättömän koiran kanssa ei ole sen suotavampaa lähteä ravintolaan tai kahvilaan kuin Suomessakaan.

Itselläni on kokemusta ainoastaan chihujen kanssa, joten kaikki kokemukset Tallinnan julkisista ja koiraystävällisistä paikoista perustuvat siihen miten pieniin koiriin suhtaudutaan. Osassa paikkaa isoja koiria ei välttämättä toivoteta yhtä tervetulleeksi kuin pieniä koiria.

Tallinnassa koiran omistaminen on suosittua, omassa rapussani tiedän ainakin kaksi muutakin taloutta, joissa on koira. Koirien kanssa ulkona käydessä törmää poikkeuksetta joka kerta toiseen koiranulkoiluttajaan, yleensä useampaankin. Viron lakien mukaisesti koirien tulee kulkea hihnassa, irti ne saavat olla ainoastaan koirapuistoissa ja muilla niin merkityillä alueilla. Silti täällä törmää irti oleviin koiriin ja muutaman kerran on tullut läheltä piti-tilanteita, kun nämä irtokoirat eivät olekaan olleet täysin omistajansa hallinnassa.

Itse käyn koirien kanssa ainoastaan näyttelyissä, mutta http://www.koerus.ee/ on eräs koirakoulu, jonka sivuilta näkee että heillä on tarjottavanaan useita erilaisia kursseja, jos koiran kanssa haluaa harrastaa muutakin kuin näyttelyitä.

Näyttelyharrastajalle Tallinna on ihanteellinen asuinpaikka, sillä täällä järjestetään vuodessa 5-10 näyttelyä joka roturyhmälle. Lisäksi Harjun maakunnassa on useita näyttelyitä, eikä Tartoon, Vaimastvereen, Rakvereen, Pärnuun ja Narvaan kestä ajaa kuin maksimissaan muutaman tunnin. Suomeen verrattuna tämä on luksusta, ainoastaan pääkaupunkiseudulla järjestetään useampia näyttelyitä vuodessa. Virossa myös näyttelyiden hinnat ovat huomattavasti halvempia kuin Suomessa, varsinkin jos sattuu olemaan paikallisen kennelliiton (EKL) tai rotujärjestön jäsen.



Joskus innokkainkin näyttelyissä kävijä
uupuu pitkän päivän päätteeksi.


Jotta saa tulla koiran kanssa maihin Viroon, vaaditaan koiralta tunnistusmerkintä ja voimassa oleva lemmikkipassi, jonka rokotukset ovat ajan tasalla. Suomesta Viroon tultaessa rokotukset menevän maahantulon puolesta passin mukaan. Rabieksen täytyy olla voimassa ja varoajan kulunut umpeen. Tapahtumiin osallistumisella on usein erilaiset vaatimukset rokotusten suhteen kuin maahantulon yhteydessä, joten kunkin tapahtuman rokotusvaatimukset kannattaa aina erikseen tarkistaa tapahtuman sivuilta. Näyttelyihin osallistuttaessa nelosrokotukset menevät passin mukaan ja samoilla säännöillä kuin Suomessa, mutta rabies täytyy uusia kahden vuoden välein.

Virosta Suomeen koiran kanssa matkustettaessa tulee muistaa ekinokokkoosi-matolääkkeen antaminen vähintään 24 tuntia ja enintään viisi vuorokautta ennen Suomeen saapumista, ellei käytä 28 päivän sääntöä. Lisätietoa näistä löytyy Eviran sivuilta.

Tallinnassa eläinlääkärillä käyminen on pääsääntöisesti edullisempaa kuin Suomessa, mutta etenkin keskustan alueen eläinlääkärit alkavat olla hinnoissaan. Matolääkeleiman saa omien lääkkeiden kanssa suurimmasta osasta paikkoja 5€/koira. Itse käyn Tiina Toometin eläinklinikalla, joka käyttää tätä 5€ veloitusta. Muita eläinlääkäripalveluja en ole progesteroni-testejä lukuun ottamatta tarvinnut. Progesteronit ovat samoissa hinnoissa kuin Seinäjoella omalla eläinlääkärilläni, mutta luultavasti halvempia kuin pääkaupunkiseudulla.

Kello alkaa jo lähestyä uhkaavasti yhtä ja silmät valua kiinni. Tämän kuvan myötä toivotan kaikille hyvää yötä :)

Rakennekynnet, ripsienpidennykset tai kampaajalle Tallinnassa?

Ripset: Cenely Ripsmed

Moikka!

Vuosi 2016 käyntiin Tallinnan Tallaajien osalta kanssa. Mun edellinen postaus Tallinnan kauneuspalveluista keräsi yllättävän monta lukukertaa niin ajattelin vähän päivitellä sitä postausta kun on tullut kokeiltua uusia paikkoja tässä sen jälkeen.

Faktahan on, että Tallinnan kauneuspalvelut ovat usein huomattavasti edullisempi verrattuna Suomen hintoihin. Hintaero korostuu erityisesti rakennekynsissä ja ripsien pidennyksissä. Tein pikaisen googlettelun Helsingin hintoihin ja rakennekynsien hinnoissa oli siellä kyllä aika isoja eroja, halvin mitä nopealla vilkaisulla löytyi oli 50 e uudet kynnet ja 30e huolto, mutta suurin osa oli kyllä, että uudet kynnet +80e ja huolto +60e. Ripsienpidennysten hinnat taas menevät ihan omissä sfääreissään Suomessa. Volyymiripset kustantavat helposti yli 120 euroa ja huoltokin yli 70 euroa. Opiskelijabudjetilla ei kyllä olisi noihin oikein mahdollisuutta. Noissa hinnoissa on tietysti huomioitavaa, että katsoin ammattilaisten hintoja. Opiskelijat tekevät varmasti halvemmalla, mutta esim. ripsienpidennyksissä tämä kyllä näkyy sitten myös lopputuloksessa.

Mutta sitten asiaan eli niihin paikkoihin, mitkä olen havainnut hyviksi Tallinnassa! Olen itse kokeillut näitä paikkoja, tai sitten joku kavereistani on käynyt kyseisessä paikassa ja olen todennut lopputuloksen hyväksi.

Ripsien pidennykset:

Mun räpsyt vuosi sitten.
Glash by Riina

Oma suosikki ripsiteknikkoni on Riina. Ainoa huono puoli hänessä oli, että monen muunkin mielestä hän oli todella taitava ja jouduinkin vaihtamaan paikkaa koska en saanut enää aikoja. Kävin viimeksi noin vuosi sitten Riinalla ja fully booked on nainen edelleen. Hän ei tee kuin vakioasiakkaille ripsiä, mutta aina on kiva ihailla hänen tekemiään ripsiä. Näissä ripsissä näkyy oikeesti intohimo omaan alaan ja jatkuvaan kehittymiseen.

Hypervolyymit eli nää ei todellakaan ole mitkään arkipäivän ripset mutta silti upeat!

Rakastuin näihin #messylook ripsiin! Näyttävät, mutta silti luonnolliset.

Riinan jälkeen aloin käymään Cenelillä. Olin myös näihin ripsiin tosi tyytyväinen. Pysyvyys oli loistava ja aikojakin oli hyvin saatavilla. Postauksen alussa on kuva Cenelin mulle tekemistä volyymiripsistä :)

Kun Ceneli jäi kesällä lomalle jouduin nopealla aikataululla etsimään uuden paikan ja päädyin Ursula Ilustudioon Hedelle. Täällä paikassa käy myös muutama muu suomalainen meidän koulusta. Oikein kiva paikka tämäkin! Plussaa tälle paikalle erityisesti siitä, että Hede käytti sellaisia pienempiä lappuja silmien alla (onko niille joku fiksumpi sana olemassa? :D). Mulle tää oli tosi jees, koska ne laput on aina vähän ärsyttäny mun helposti kuivuvia silmiä ja näiden kanssa ei ollu mitään ongelmia! Tälle paikalla plussaa myös siitä, että niillä on saatavilla sitä allergialiimaa tai mitä onkaan ainakin kun tiedustelee ennakkoon asiaa. J

Ripsienpidennysten hintataso on Tallinnassa yleisesti uudet ripset n.50 e ja huolto 30-40 e. Ja koskee siis volyymiripsiä (en oikeen ymmärrä miksi kukaan ottaa niitä klassisia enää, kun nämä on kevyemmät, näyttää paremmalta ja pysyy paremmin).

Tällä hetkellähän mulla ei oo ripsienpidennyksiä ollenkaan. Ei oo itseeasissa ollu viime elokuun jälkeen. Päätin luopua niistä, koska ne tuntui ärsyttävän mun silmiä öisin nukkuessa. Noh, puolen vuoden jälkeen voin todeta, että ei ne ärsyttäneet, mun silmät vaan aina kuivaa öisin, oli ripsiä tai ei. Myös mun omat ripset oli ihan täydellisessä kunnossa ripsienpidennysten poistamisen jälkeen (vaikka tosiaan nypinkin viimeiset ripset itse pois hehe). Tän kirjoittelun lomassa tulin kuitenkin siihen tulokseen, että haluan ripset takaisin ja bookasin ajan ensi viikon tiistaille Cenelille :D

Rakennekynnet:

Mä päädyin rakennekynsiin, koska meni hermot töissä kun normi kynsilakka ei pysynyt yhtään ja kynnet lohkeili koko ajan. Mietin paikkaa minne menisin hetken aikaa ja päädyin ND-Nails  -nimiseen paikkaan. Paikka oli täysin tuntematon minulle, mutta varasin ajan kynsiteknikolle, jolla luokkakaveri oli käynyt ennen Nail-Spa:ssa. Kaveri oli ollut tosi tyytyväinen kyseisen henkilön tekemiin kynsiin ja niin oon kyllä mäkin ollut! Mulla on nyt ollut lokakuusta lähtien kynnet ja tuntuis tosi oudolta luopua näistä. Musta kynnet kuuluu olla laitetut ja on kiva kun nää pysyy siisteinä 3-4 viikkoa huollosta. Itse käyn tuolla paikassa Annalla ja mun kynsimakua vois kuvailla vähän tylsäksi. En haluu oikeen mitään ihmeellistä ikinä, vaan aika perusjutuilla mennään. Huolto maksaa mulla n. 25 e ja uudet kynnet oli 35 e pintaan.  Tää paikka ei olo ihan keskustassa mutta tosi helppo on julkisilla mennä (itse asun Kristiinessä, niin mulla tähän on matkaa vaan kaks bussipysäkkiä). Tämän paikan Facebook-sivut on melkolailla venäjänkieliset, mutta hyvin sieltäkin englanniksi vastattiin kun laitoin viestiä ensimmäisen kerran ;) 

Flunssaa ja uusia kynsiä.
Kynnet: Anna Solovjova

Kynnet: Anna Solovjova

Kynnet: Anna Solovjova

Muita hyväksi havaittuja kynsimestoja on jo edellä mainittu Nail Spa . Tän paikan ongelma ja etu on se, että siellä on paljon tekijöitä. Joukosta löytyy taitavia, mutta myös muutama ei ihan niin taidokas (laadunvaihtelua siis tapahtuu aika paljon). Tätä paikkaa käyttää aika moni suomalainen ja myös suomenkieliset nettisivut löytyy.

Kolmas paikka missä käy useampi luokkakaveri, on Indigo Studio keskustassa. Tosi kauniita kynsiä tekee kanssa täällä, ainoa ongelma taitaa olla aikojen saatavuus suositulla tekijällä.

Kampaamot:

Itse en ole vielä 1.5 vuoden asumisen jälkeen käynyt kertaakaan kampaajalla Tallinnassa :D käyn edelleen mun luottokampaajalla Jyväskylässä <3 mutta seuraavia paikkoja suosittelen kaverien kokemusten kautta:

Pikk 40: Monen suomalaisen tuttu ja turvallinen valinta. Laatukin on yleensä ollut erittäin hyvä, pari floppia lukuunottamatta. Täällä onnistuu myös juhlakampaukset, joita moni onkin käynyt ottamassa esim. vuosijuhlaan.

Jem: Täällä on kans luokkakaveri käynyt ja ollut tosi tyytyväinen. Paikka on keskustan vieressä kävelymatkan päässä. Paikalla on vironkieliset nettisivut, mutta tosi selkeät niin yhteydenotto onnistuu, vaikka viro ei ihan taittuisi.

Jollekin saattaa tulla mieleen, että miten ottaa yhteyttä paikkaan, jolla ei ole nettisivuja vain pelkkä Facebook? Helppo ratkaisu, kirjoita viesti siellä Facebookissa. Varsinkin pienillä paikoilla ei ole yleensä virallisia nettisivuja, vaan yhteydenotto tapahtuu soittamalla tai Facebookin välityksellä. En tykkää yhtään soittaa minnekään, koska vastapuolen kielitaidon tasosta ei ole varmuutta, mutta sen takia onkin helppo kirjoittaa. Itse olen tällä tekniikalla varannut kaikki ripsi- ja kynsihuollot täällä, ja hyvin on vastattu kun olen aina englanniksi kirjoittanut.

Loppuun vielä yksi asia. Monesti kun porukka kyselee kauneudenhoitopaikoista Tallinnassa niin kuulee kysymyksen ’PUHUUKO NE SUOMEA SIELLÄ???’. Älkää pliis ikinä kysykö tollasta asiaa esim multa, saan koko kysymyksestä ihottumaa. Jos tuut Tallinnaan, niin voit puhua Suomea a) laivassa b) terminaalissa c) superalkossa d) mikäli asiakaspalvelijalla on nimilappu ja siinä lukee, että puhuu myös Suomea. Muuten englantia kiitos hei. Väittäisin, että jokainen alle 45-vuotias suomalainen osaa englantia sillä tasolla, että pärjää kampaajan kanssa tai kynsihuollossa englannilla. Kyse ei kuitenkaan ole mistään rakettitieteestä. Ja tämä koskee kyllä ihan yleisesti turisteja Tallinnassa. Vinkkinä vaan, että virolaisista melko harva tosiaan puhuu enää suomea niin kannattaa jättää ne elämäntarinat kerrottavaks jollekin muulle kun siinä Rimin kassalla istuvalle Igorille.

Ivy <3 uusia kokemuksia ei saa ellei niitä hanki ;)

Viimeiseksi kuva, joka liittyy Ennin seuraavaan kirjoitukseen. Mä palailen koneen ääreen seuraavan kerran sitten taas reilun kuukauden päästä. Tsau!

-Sara

Ekan syksyn fiilikset opiskelusta ja vapaa-ajasta Tallinnassa

Moikka,

Vuosi 2015 alkaakin jo viedä viimeisiään ja ensimmäinen semesteri (=lukukausi) melkeinpä suoritettu. Koko tämä syksy Tallinnassa on mennyt todella nopeasti!

Koulu alkoi syyskuun ensimmäisellä viikolla ja siitä saakka ollaan painettu täysillä. IR-puolella ainakin on ollut todella paljon työskenneltävää niin kirjoitus- kuin lukutehtävien parissa. Opiskeluun on kuulunut myös ryhmätöitä sekä esitelmiä. Lukujärjestyksessä tänä syksynä on ollut muun muassa politiikkaa, saksaa (tai ranskaa), ekonomiaa ja sosiologiaa. Yksi lempparikursseistani kuitenkin oli ”expository writing”, jossa harjoiteltiin esseiden kirjoitusta. Tätä taitoa tämän kolmen vuoden aikana tulee tarvitsemaan paljon. Ekonomian kanssa tuskailin koko syksyn, mutta onneksi (ONNEKSI!) se on nyt hoidettu. Ekonomiaa meillä tulee olemaan jatkossakin, mutta ehkä vähän mielenkiintoisemmassa muodossa kuin tämän kurssin (micro- & macroeconomics) laskutehtävät.

Suomen itsenäisyyspäivän konsertti Kaarlin kirkossa.

Entä mitäs sitten ollaan tehty kun ei ole tarvinnut pähkäillä koulujuttujen kanssa?

Melkeinpä joka viikonloppu on ollut jonkinnäköistä toimintaa joko TSOJ:n tai NESU:n puolesta tai sitten ollaan ihan rentouduttu kavereiden kanssa. Myös syksyllä perustettu IRIS (IR student´s association) on järjestänyt mielenkiintoista puuhaa. Valtiotieteitä lukevilla ei ole aikaisemmin ollut omaa järjestöä vaan ollaan porskuteltu kauppiksen kanssa yhdessä.

Vanhan kaupungin joulutori on aina yhtä ihana.

Me fuksit saimme tässä syksyllä omat haalarit haalarikastajaisten merkeissä. Kastajaiset oli järjestetty ”The Amazing Race” -tunnelmissa ja tehtävät suoritettiin asiaan kuuluvasti ympäri Tallinnaa joukkueissa. Joukkueiden tehtävänä oli löytää rasteja ja suorittaa siellä annetut tehtävät. Ja kuten arvata saattaa, tehtävät suoritettiin melko kosteissa tunnelmissa sillä ennen ensimmäiselle rastille menoa joukkueen tuli jo kumota pullollinen vodkaa.. Kun vihdoin kaikki rastit oli suoritettu, sai joukkue noutaa Tudengimajalta omat haalarinsa. 

IR-opiskelijoiden haalarit (huomaa oranssi väri, joka on kaikkien mieleen).

Virossa on ihanaa se, että voit lähteä pienellä budjetilla syömään hyvin ystävien kanssa ja jatkaa siitä sitten iltaa. Suomessa tämä lysti maksaa niin paljon, että jäisi syömiset alusta pois. Mahtavaksi paikaksi todettu Telliskivi on toiminut etkopaikkana, jossa voi syödä ja juoda melko edullisesti. Telliskivi on ihan uniikki alue Tallinnassa, johon pääsee kätevästi ratikalla tai kävellen. Suosittelen käymään ainakin F-Hoonessa.

Alkupaloja F-Hoonessa.

Täältä löytyy kuntosaleja ympäri kaupunkia ja niiden hintataso on aikalailla sama kuin Suomessa. Itse koen opiskelijabudjetilla kuntosalikorttien hinnat melko kalliiksi ja tämän syksyn olen käynyt koulun kuntosalilla. Koululla on oma urheiluhalli, jossa on mahdollisuus harrastaa useaa lajia, kuntosalilla käymisen lisäksi voi pelata esimerkiksi koripalloa, sulkapalloa tai pöytäpingistä. Koulun urheilujoukkueiden kotipelejä voi myös hallilla seurata. Syksyn aikana ennätin käydä katsomassa muutamia koripallopelejä sekä minulle uutta tuttavuutta, lentopalloa, oli mielenkiintoista seurata. 

Koripalloa koulun urheiluhallilla.

Viimeisten kokeiden jälkeen tällä viikolla lähden Suomeen viettämään joululomaa ja tapaamaan perhettä sekä ystäviä. Lisää juttuja taas ensi vuoden puolella!

Jouluterkuin Ida

Melkein joululomalla

Tere,

Tallinnan kadut ovat täynnä joulutunnelmaa! Meillä toisen vuoden lakiopiskelijoilla on vielä kaikki lopputentit edessä, joten kauniisti koristeltu kaupunki lievittää ehkä vähän stressiä...

Paikallista jouluvalaistusta. 

Olen päättänyt lykätä lähes kaikki kokeet Joulun jälkeiselle ajalle, kun kuitenkin tulen olemaan tammikuussa ison ajan Tallinnassa. Aloitin nimittäin työt täällä! Entä mitä voisin kertoa faktana tässä vaiheessa työnteosta Virossa? Veroa maksetaan 20 prosenttia palkasta, ja lisäksi tähän päälle tulee vielä pieni veroprosentti eläkemaksuja varten. Vaikka palkkataso on pienempi kuin Suomessa, tuntuu huojentavalta ettei tarvitse joka viikko matkustaa lahden väliä (kuten tein viime vuonna loppukeväästä).

Muuta ajankohtaista tällä hetkellä ovat olleet ensi kevään kurssit, sillä ne ja niistä saatavat opintopisteet julkaistiin viime viikolla. TUT:lla yliopisto tekee suositukset kurssivalinnoille kullekin opintovuodelle. Meillä kakkosilla on suunnitemassa pakollisina EU:n sisämarkkinoita, vero-oikeutta, vertailevaa perheoikeutta, EU:n kilpailuoikeutta, kansainvälistä kauppaoikeutta sekä ei-sopimusoikeudellisia velvoitteita koskevat kurssit.

Tänään kävimme taas muutaman Tallinnassa asuvan suomalaisen opiskelijan kanssa boulderoimassa. Tämän kiipeilylajin harrastaminen on huomattavasti edullisempaa täällä kuin Suomessa. Opiskelijan sisäänpääsymaksu on 6 euroa ja kenkien vuokraus 2 euroa. Olen lajissa täysin aloittelija, siksi onkin ollut mukava että opiskeluporukasta on löytynyt kokeneita kiipelijöitä, joilta on saanut ohjeistusta.

Tallinnan boulderointikeskus Ronimisministeerium sijaitsee siis osoitteessa Tartu mnt 80e.

Kaikilla Tallinnan Teknillisessä opiskelevilla taitaa alkaa ensi viikolla joululoma. Ainakaan itselleni pieni tauko ei tule lainkaan liian aikaisin...Hauskaa joulunodotusta!

Tunnelmointia Tallinnan kodissa.

-Iina

Joulufiilistelyä ja hyvää ruokaa

Heippa!

Ihan hirveästi on taas tapahtunut viimeisen neljän viikon aikana. Ylipäätään tuntuu, että koko syksy on kulunut aivan liian nopeasti. Meillä on tällä viikolla viimeinen normaali kouluviikkoa ja ensi viikolla tulee jo ensimmäiset loppukokeet.. Pikkuista stressiä meinaa pukata päälle osan kokeiden suhteen, varsinkin kun tuntuu että aikaa lukemiseen on aivan liian vähän. Meillä onneksi kokeet on saatu sovittua tosi hyvin, kaikki muut kokeet saa tehtyä ennen kuin tulee jouluksi Suomeen ja tammikuulle jää tehtäväksi vain yksi koe.

Ulos kun katsoo, niin valitettavasti näyttää
ihan samalta kuin kuukausi takaperin,
puissa ehkä aavistuksen vähemmän lehtiä.

En kuitenkaan pysty keskittymään kokeista murehtimiseen liikaa, sillä joulunodotus saa virallisesti alkaa! Tänään avattiin joulukalenterin ensimmäinen luukkuja joulufiilikset on olleet päällimmäisinä jo parin viikon ajan. Joulunodotukseen kuuluu mulla kynttilät, joulukoristeet (joita tosin en tänne pikkukaksioon hirveästi ole jaksanut laittaa) ja se fiilistely ylipäätään. Ihanaa, kun kaupoissa alkaa olla jo isot jouluosastot, voisin kierrellä niissä vaikka kuinka kauan. Joulutorista on tosin tainnut tulla mun lempipaikka Tallinnassa tällä hetkellä, se tunnelma on vaan ihan paras!


Vanhan kaupungin joulutori <3 Jokaisen Tallinnan-kävijän
tulisi ehdottomasti kokea tämä.

Mulla palaa kynttilät aina, kun pihalla on pimeää
ja olen kotosalla.

Ylpeänä kaivoin ekan joulukoristeen ulos paketista,
harmi vaan että siihen tarvi patterit.. Muutama
päivä meni ennen kuin sain asiakseni
haettua pattereita ja valot mun minikuuseen:D

Mä kävin Tartussa marraskuun alussa koiranäyttelyreissulla, harmi vaan ettei me kiireisen aikataulun ja huonon sään vuoksi keritty tutustua itse kaupunkiin kunnolla. Tää on ehdottomasti yksi niitä paikkoja, mihin pitää päästä kesällä käymään! Melkeen ainoat kuvat mitä kännykästä löytyy tältä reissulta, on yllätys yllätys ruoasta..

Oli muuten hyvää pitsaa! Italialainen ruoka on mun heikkous.

Joulun suhteen mä oon ikuinen lapsi siinä mielessä, että joulukalenteri pitää olla! Tänä vuonna tyydyin yhteen tavalliseen, aiemmin mulla on yleensä ollut ainakin kaks, joista toinen Kinder-kalenteri. Mun mielestä myös suklaajoulupukit kuuluu olennaisesti jouluun. Rakastan tätä vuodenaikaa, hyvä tekosyy syödä hyvällä omatunnolla kaikkia herkkuja. Muutamat joulukortit kerkesin myös jo lähettää, sain kuulla että Suomessa on jonkin sortin postilakko ollut, joten eiköhän ne kortit kerkeä ajoissa perille jos ne lähettää jo marraskuussa?

Joulukalenteri pääsi kunniapaikalle.

Arvatkaa vaan onko tästä enää
mitään jäljellä..

Täälä tunnutaan jotenkin yleisesti panostavan jouluun enemmän kuin Suomessa. Mulla kävi viime viikolla kaveri tekemässä Helsingistä päiväreissun ja syömässä käydessämme törmättiin vakuuttaviin joulukoristeisiin. Kaikki tasaiset pinnat oli täynnä jos mitäkin jouluaiheista ja heti ulko-oven vieressä odotti jättimäinen joulukuusi. That's the way I like it!

Ei siinä ruoassakaan mitään valittamista ollut..

Tässä lafkassa tais teemana olla
"Go big or go home?"

Meillä oli jokunen aika sitten myöskin Õiguksen uuden hallituksen äänestys, ja mä pääsin Event Directoriksi. Oonkin mukana auttamassa torstaina järjestettävien Harry Potter-sitsien kanssa. Sen jälkeen sitten vastuu lankeaa kokonaan mun ja Emmin harteille. Jotain pientä on jo kehitteillä kevättä varten, toivotaan että ihmiset tykkää ja mahdollisimman moni olisi jatkossakin mukana meidän tapahtumissa!

Mulla on kaksi koiraa, jotka on mukana Tallinnassa ja ensi kerralla ajattelinkin hieman kertoa millaista on elämä Tallinnassa koiran kanssa. Toinen koirista on ollut nyt kuukauden verran Suomessa porukoilla, mutta keväällä tullaan takaisin Tallinnaan taas koko poppoon voimin.

Ihanaa joulunodotusta kaikille, luultavasti musta kuuluu seuraavan kerran sitten ensi vuoden puolella!

Pikaterveiset koulukiireen keskeltä!

Heipsulii!

Piti tosiaan kirjoitella jo eilen mutta se vähän sitten jäi. Lähinnä siksi ettei nyt vaan huvittanut :D Mun piti tosiaan tällä kerralla kirjoitella vähän noista kynsi- ja kauneusjutuista, mutta sekin saa kyllä jäädä tolle jouluviikolle kun on enemmän aikaa. Tällä kertaa mennään siis enemmän yleisillä kuulumisilla.

Tää neljä viikkoa tosta mun edellisestä kirjoituksesta on menny ihan älyttömän nopeesti. Vapaapäiviä ei ole ehtinyt olla turhan montaa kun oon melkein joka viikonloppu kolme päivää töissä. Muutenkin koulun kanssa on ollut tosi paljon hommaa (tai lähinnä luettavaa) ja mun päivät menee aika pitkälti silleen, että käyn ennen koulua salilla ja sitten luen illan. :) Ainoa asia mikä lohduttaa on, että tänä vuonna mulla ei oo joulukuussa niin montaa koetta kuin viime vuonna. Jäljellä on enää toinen testi Public international lawsta ja Human rights, kun näillä näkymin jätän EU lawn final examin ja Contract lawn kokeen tammikuulle. Viime vuonna olin koko tammikuun Jyväskylässä, mutta tänä vuonna suunnittelin, etten ole kuin viikon verran niin saa tosiaan noi kokeet tehtyä vähän paremmin.

Mulla on aina kouluhommissa ollu ongelmana, että jätän hommat vähän viimetinkaan ja sitten joka kerta lupaan että ensi kerralla aloitan ajoissa… sitä ensi kertaa odotellessa… Sama juttu kokeisiin lukemisen kanssa. Human rights- kurssin kokeeseen on kolme viikkoa ja lukemisen pitäis olla aika hyvässä vauhdissa, mutta jotenkin toi deadline tuntuu hirveen kaukaiselta ja motivaatio hukassa. No ehkä se tästä lähtee. Omaan motivaatioon ja energiatasoon vaikuttaa kyl hirveesti päivän lyheneminen ja ylipäätään toi tuuli, kylmyys ja harmaus ulkona.

Talvessa on tosi vähän hyviä puolia mut tää on yks niistä <3

Koulutöiden lisäksi on onneksi tulossa kivaa ohjelmaa vielä ennen joulua. Huomenna on cocktail-tilaisuus Katusekohvikissa, jossa lakipuolen opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua IR- puolen opiskelijoihin paremmin (en muista onko joku kirjoittanut, että IR-opiskelijoilla on tosiaan uusi opiskelijajärjestö Iris). Ja ensi viikolla torstaina on ohjelmassa  Õiguksen Harry Potter- sitsit! En meinannu ottaa turhaa stressiä pukeutumisesta, mutta sitsit on kyllä aina kivoja ja näkee vähän eri porukkaa kun muuten koulussa.

Ja asiasta kuudenteen, kun piti lähteä salille,
 mutta otatkin kahden tunnin päikkärit ja alat paistamaan lettuja

Tää kirjoitus on tosiaan tällä kertaa vähän lyhyen puoleinen kun lukuhommat kutsuu taas! Palataan joulun tienoilla niiden kauneusjuttujen parissa sitten.

Pikaterkuin, Sara

Uusi elämä Tallinnassa

Heippa kaikille,

olen Ida, 22-vuotias, kotoisin Helsingistä. Tällä hetkellä asustelen Tallinnassa ja tänne muutin opiskelujen perässä. Aloitin nyt hiljattain opiskelut Tallinnan Teknillisessä yliopistossa, ja tarkoituksena olisi valmistua valtiotieteiden kandiksi kolmessa vuodessa (International relations). Takana minulla on pari työntäyteistä välivuotta ja nyt uutta motivaatiota pursuen päädyin Tallinnaan opiskelemaan. Ennen välivuosia suoritin ammattikoulun Helsingissä, eli lukiota minulla ei ole taustalla. En ole ikinä luokitellut itseäni ahkeraksi tai innokkaaksi opiskelijaksi, joten tämä on ihan uutta. Onneksi tänne Tallinnaan oli todella helppo muuttaa ja koulun aloitus sujui mutkitta.

IR-opiskelijat kävivät tutustumassa Patarein hylättyyn vankilaan - huh!

Tallinnan teknilliseen yliopistoon päädyin hakemaan tämän vuoden keväällä, sillä tiesin miten vaikea on Suomessa yliopistoihin päästä. Taustalla oli halu saada omaa englanninkielen taitoa parannettua, myös kansainvälinen ympäristö kiinnosti. Olin jo pitkään miettinyt haluavani jotain uutta elämääni, aloin jo hiukan kyllästyä työkuvioihini ja samoihin rutiineihin. Hakuprosessi meni suht helposti. Tännehän ei ole pääsykokeita, vaan kirjoitat koululle haun yhteydessä motivaatiokirjeen – miksi juuri sinut pitäisi valita tänne opiskelijaksi? Sain jo loppukeväästä tiedon kouluun pääsystä, mutta minun tuli vielä todistaa englanninkielen taitoni. Tämän osuuden olisin välttänyt käymällä lukion ja kirjoittamalla englannista vähintään C:n. Loppupeleissä sain tietää kouluun tulemisestani vasta viime hetkillä ja rupesin sitten kiireessä etsimään itselleni asuntoa ja sain myös samassa hoidettua kaikki asiani Suomen päässä kuntoon. Muutto Tallinnaan tapahtui kaksi päivää ennen koulun alkua ja haikeasti jätin heipat koti-Suomeen.

Tallinnasta löytyy paljon ihania lenkkimaastoja.

Nyt täällä on mennyt noin kolme kuukautta ja olen todella nauttinut olostani. Koulusta on löytynyt kivoja kavereita ja viikonloppuisin on mitä hauskimpia juhlia. Toki opiskeluun menee todella paljon aikaa, mutta aina löytyy kuitenkin se hetki, jolloin vaihdetaan vapaalle ja lähdetään Tallinnan yöhön! Suosittelen lämpimästi tänne tuloa, itse en kadu hetkeäkään.

Karhukopla matkalla NESUn 5w synttäreille.

Ensi kerralla kirjoittelen vähän enemmän meidän koulusta sekä vapaa-ajan vietosta täällä Etelä-Helsingissä :) Ihanaa joulunodotusta sekä tsemppiä loppuvuoteen! 

Vanhan kaupungin näköalatasanne.

Terkuin Ida