Luennoitsijan haastattelu

Mikä on nimesi ja mistä olet kotoisin?

Jenna Uusitalo, olen kotoisin Etelä-Suomesta.

Missä olet opiskellut?

Opiskelin maisteriin asti TTU:lla. Aluksi piti suorittaa maisteri Britanniassa, mutta jäinkin Tallinnaan, sillä opiskelu siellä olisi tullut niin kalliiksi ja se että läheiset; avopuoliso olisivat jääneet tänne.

Mikä sai sinut opiskelemaan Tallinnan Teknilliseen yliopistoon?

Minua kiinnosti opiskelu englannin kielellä ja yliopiston tarjoama kansainvälisen oikeuden koulutusohjelma. Suomessa ei ollut mitään vastaavaa kansainvälisen oikeuden ja EU oikeuden koulutusohjelmaa.

Teet tohtorin tutkielmaa ensihoidosta, miten päädyit tähän aiheeseen?

Teen Helsingin yliopistossa tohtorin tutkielmaa ensihoidosta ja miten sen saamatta saaminen on ristiriidassa Euroopan Unionin eri ihmisoikeuksiin sekä siitä, miten on mahdotonta nykyään jakaa oikeudet siviili- ja poliittisiin oikeuksiin ja sosio-ekonomisiin oikeuksiin; miten määrittää kumpi on voimakkaampi ihmisoikeus kuin toinen?

Tein maisteri gradun ensihoidosta ja juridiikasta; miten ensihoidon saatavuudesta haja-asutusalueilla.  saapuminen syrjäseuduille loukkaa ihmisoikeuksia, miten turvataan oikeus elämään, kun ensihoidon saapuminen kestää niin kauan. Mieheni on ensihoitaja, joten keskustelimme paljon kotona aiheesta. Gradussa kävin läpi vain YK:n Ihmisoikeussopimusta, joten siitä on helppo laajentaa tutkielmaa  myös muihin ihmisoikeussopimuksiin.  

Mikä sai sinut tulemaan luennoitsijaksi TTU:lle?

Maisteriopinnoissa tein työharjoittelun Suomessa Valvirassa, johon jäin töihin neljäksi vuodeksi terveydenhuollon valvonnan yksikköön. Minulla on aina ollut intohimo tehdä väitöskirja ja halu päästä opettamaan ja auttaa opiskelijoita löytämään se oma kiinnostuksen alue oikeustieteessä. Suomessa on normaalia, että kun väittelee professoriksi tietyssä yliopistossa, jää kyseiseen yliopistoon professoriksi. Kun tiedustelin tilannetta Helsingin yliopistolta, tuli vastaus suoraan: valitettavasti koulutuksen leikkausten takia ei yliopisto palkannut uusia professoreita. Päätin kysyä TTU:lta, ja he ottivatkin minut innolla vastaan.

Oletko tehnyt tai teetkö parhaillaan muita töitä opetuksen lisäksi?

Kuten sanoin, työskentelin Valvirassa aikaisemmin. Nykyään kirjoitan ensihoitajille artikkeleita lehteen, joka on suunniteltu ensihoitajille, koskien heidän työtänsä sekä juridiikkaa. Olen myös kouluttanut ensihoitajia juridiikan osalta. Olen ollut mukana tekemässä lakiesitystä, rikoslain muutoksesta; ensihoitajiin kohdistuvat rikokset sekä väkivalta tulisi olla laajemmin rankaistuja kuin nykyään. artikkelit.

Mitä kursseja opetat TTU:lla?

Opetan TTU:lla lakiopiskelijoille EU Internal market law sekä Legal language, ja aikaisemmin myös EU Justice and Home Affairs law, mutta sitä en enää opeta, sillä aika ei riitä kaikkeen. Business opiskelijoille pidän Legal environment and business, International business law. Medical law and ethics on kurssi, jota opetan Health Care Technology:n puolella.

Suomalaisena miten olet kotiutunut Viroon?

Silloin kun olin opiskelija, niin ystäväni koostuivat lähinnä suomalaisista ja meidän suomiyhteisö oli todella vahva. Nyt kun olen työskennellyt täällä, ei ympärillä olekaan samanlaista suomalaisten yhteisöä. Se antaa uutta näkökulmaa täällä elämiseen. Toisaalta on ollut helppoa sopeutua Viroon, sillä olen asunut täällä jo niin pitkään. Toisaalta kun on kotoisin Pohjoismaista, on oppinut tiettyihin ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoiseen elintasoon. Ajatusmaailma virolaisilla on yhä paikoin hyvin erilainen kuin suomalaisilla; äiti jää kotiin hoitamaan pientä lasta, kun isä hankkii leivän pöytään. Täällä on myös yhä huonot oikeudet samaa sukupuolta oleville pariskunnille; valtaväestö ei tunnista homopariskuntia.

Mikä on mieleisintä työssäsi TTU:lla?

Tykkään nähdä motivoituneita opiskelijoita, jotka tykkäävät täällä opiskelusta ja löytävät sen oman kiinnostuksen kohteen opiskelussa. Tällä hetkellä minulla on 10 kandivalvottavaa, joista kahdelle olen toinen kandivalvoja. Ajattelin ensin itse, että ehkä kaksi kolme kandia olisi hyvä määrä, mutta löydän lopputöiden valvomisen mielenkiintoisena työnä ja nautin siitä, että voin auttaa opiskelijoita. Muutama näistä lopputöistä osuvat juuri omaan erityisosaamiseeni, joten voin auttaa opiskelijoita omalla osaamisellani. Osa töistä ei ehkä ole juuri oman alaani, mutta pystyn auttamaan opiskelijoita omalla käytännön kokemuksella. Suurin haaste ei olekaan ollut opiskelijoiden auttaminen, vaan lähinnä pysyä mukana siinä mitä yliopisto vaatii kandityöstä.

Onko teillä luennoitsijoiden kesken kilpailua tai arvioidaanko sinun työtäsi jotenkin opettajana?

En osaa sanoa onko professoreiden välillä kilpailua, itse hoidan omat kurssini, enkä tee paljoa yhteistyötä muiden professoreiden kanssa. Tiedekunnan palavereissa ei paljoa keskustella oppilaiden keskiarvoista, yliopisto kuitenkin on kerännyt palautetta opiskelijoilta ÕIS -järjestelmän kautta. Sen kautta olen kuullut vain positiivista palautetta. Nyt yliopisto haluaa muokata palaute lomaketta, ja jokaiseen Moodle kurssiin tulee liittää anonyymipalautelomake. Mielestäni tämä on hienoa, sillä silloin kuin olin itse opiskelija, osa professoreista keräsi ”anonyymin” palautteen kirjallisesti luennoilla. Mietimme usein, että miten palaute voi olla anonyymi, kun osan käsialasta tunnistaa heti kirjoittajan.

Oletko kuullut halveksuntaa tai pahaa siitä, että olet opiskellut ulkomailla tutkintosi?

Kun työskentelin Valvirassa, ne suomesta valmistuneet lakimiehet nyrpistelivät ja ihmettelivät, että miksi olen Virossa opiskellut ja miten voin työskennellä Suomessa. En ole suorittanut ETA koetta, sillä minulle ei ole koskaan ollut tarkoitus jäädä Suomeen työskentelemään. Minulle ei ole niin tärkeää, että millä nimikkeellä työskentelen; Valvirassa työskentelin ylitarkastaja nimikkeen alla. Mielestäni Suomessa voi työllistyä hyvin ilman ETA kokeen suorittamista, nimike saattaa olla eri, vaikka työ aivan samaa tai samankaltaista kuin Suomesta valmistuneilla.

Suosittelisitko opiskelua ulkomailla? Mitä hyötyä mielestäsi opiskelusta ulkomailla on nuorille?

Se riippuu siitä, mitä opiskelija itse haluaa. Jos haluaa työskennellä syyttäjänä, tuomarina tai rikosasianajajana Suomessa, kannattaa tutkinto myös Suomessa suorittaa. Toisaalta jos haluaa työskennellä jossain EU instituutiossa tai isossa kansainvälisessä yrityksessä tai organisaatiossa, on englanniksi opiskelu melkein pakollinen, jotta saa työkielekseen sujuvan englannin. Englanniksi opiskelu ja työsanaston kerryttäminen ovat ehdotonta nykypäivänä, johon myös kansainvälinen ympäristö auttaa työelämässä. Opiskelu ulkomailla myös kasvattaa ihmisenä.

Minkä asian haluaisit viedä Suomeen Viron yhteiskunnasta?

Virossa on osassa tuotteissa ja palveluissa huomattavasti halvemmat hinnat, esimerkiksi minulla on kaksi koiraa, joiden rokotukset Virossa maksoivat yhteensä vähemmän mitä vain yhden koiran rokotus Suomessa maksaisi.

Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?

Pidän opettamisesta ja haluan tehdä sitä myös jatkossa. Toisaalta haluaisin työskennellä kansainvälisessä yrityksessä tai organisaatiossa, joka olisi keskittynyt ihmisoikeuksiin. Ihanne tilanne olisi se, että voisin työskennellä ihmisoikeuksia puoltavassa organisaatiossa puolet ajasta ja opettaa puolet ajasta yliopistossa.

Millaisen neuvon haluaisit antaa opiskelijoille, jotka kamppailevat oman oppimistyylin löytämisessä?

Oma oppimistyylini oli opiskelujen alussa hyvin erilainen kuin nykyään. Ajattelin että kaikessa ja kaikissa aineissa tulee olla kaikkein paras, mikä oli erittäin huono tapa oppia. Minua auttoi se, että tajusin että on tärkeää ymmärtää se mikä oikeasti kiinnostaa. Kun tämän tajusi, niiden pakollisten ja ei niin kiinnostavien kurssien opiskelussa tuli järkeä, kun löysi punaisen langan omaan mielenkiinnon kohteeseensa. Oman oppimistyylin löytämiseen kannattaa kysellä muilta neuvoja, samat tavat eivät toimi kaikkiin, mutta kannattaa kokeilla rohkeasti eri tapoja. Itseäni helpotti se, että luennot olivat pakollisia, ja luennoilla opettajat avasivat opetuksen ja neuvoivat luennoilla. Silloin ei tarvinnut itsenäisesti pähkäillä asian kanssa kotona. Käytän yhä paljon kaavioita ja mindmappejä oppimis- ja opetusprosessissa.

Vastauskorneri

 Aloha!

Vihdoin ja viimein on tämäkin blogi palannut kesälomalta, johan tässä on koulun penkkejä kulutettu jo yli kuukausi.  Kesän vietin kokonaan Suomessa töiden parissa ja palasin Tallinnaan vasta syyskuun alussa. Mulla alkoi siis kolmas vuosi täällä, mikä on ihan hullua, koska musta tuntuu että oon asunut Tallinnassa vasta hetken! Tää syksy on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin, sillä koulujutuissa riittää puuhailtavaa ja aloitin myös tekemään töitä osa-aikaisesti virolaiselle yritykselle nimeltään Budopunkt. Tästä olen ollut tosi innoissani, sillä vihdoinkin pääsen tekemään täysin oman alan hommia ja vieläpä urheilutuotteiden parissa. Kerron virossa työkentelystä myöhemmin lisää ihan omassa postauksessaan sitten kun itsellenikin on vähän enemmän kokemusta karttunut.

Sitten itse asiaan, nimittäin mulle tulee sähköpostiin aikapaljon kysymyksiä suomalaisilta, jotka harkitsee Tallinnaan opiskelemaan lähtöä. Keräsin tähän nyt suosituimia kysymyksiä Tallinnassa opiskelusta vastauksineen, josko niistä vaikka olisi hyötyä muillekkin :) 

Tässä siis Tiaran vastauskorneri:

Haku ja opiskelu

 1. Opiskelet BBA:ksi, millaista opiskelu on ollut? Millainen koulu TTU on? Aiotko jatkaa itse Tallinnassa maisteriksi? :)

 Opiskelu on ollut mulle tosi mieleistä, tottakai on päiviä ja aineita mitkä ei oikeen nappaa mutta uskon että näitä kuuluu kaikkiin opintoihin. Tykkään opiskelussa siitä, että saa tehdä omat aikataulut ja olet itse vastuussa etenemisestä. TTU on hyvä koulu, yksi viron arvostetuimpia ja kampus on uusi ja moderni. Jos huonoja puolia pitäisi sanoa niin kouluruoka ei ole mitään suurinta herkkua ja joskus pimeinä talviaamuina on käynyt mielessä, että olisipa koulu keskustassa..
Maisterisuunnitelmat on mulla vielä aika auki, tavallaan haluaisin vaihtaa maisemaa vähän kauemmas ulkomaille, mutta myös ajatus Tallinnaan jäämisestä on pyörinyt mielessä. Aika näyttää:)

2. Miksi hait Tallinnaan kaupalliselle alalle? Millainen elämäntilanteesi oli silloin?

Hain kauppikseen Suomessa muutaman välivuoden jälkeen, eikä opiskelupaikka tärpännyt. Tallinna oli mulla ns. varavaihtoehtona ja kun täältä opiskelupaikka aukesi päätin lähteä kokeilemaan, sillä en halunnut viettää kolmatta välivuotta. Ainahan voisi hakea uudestaan Suomeen jos täällä oleminen ei maistu.  Viihdyin kuitenkin niin hyvin, että tänne jäin.

3. Oliko kouluun jonkunnäköstä haastattelua vai riittääkö kun lähettää hakemuksen ja dokumentit?

Meidän kouluun ei ole haastattelua, vaan suoraan todistuksilla ja motivaatiokirjeellä haetaan, ainakin toistaiseksi. 

4. Osaatko kertoa hakuprosessista tarkemmin?

Hakuaika on yleensä pitkä (näkyy koulun sivuilla), tämän ajan sisällä tulee toimittaa vaadittavat dokumentit koululle ja maksaa hakumaksu. Mikäli sisäänpääsy kriteerit täyttyy opiskelija saa ilmoituksen opiskelupaikasta yleensä varsin nopeasti (itsellani myöntävä vastaus taisi tulla viikossa). Jos englanninkielen arvosana lukiotodistukissa ei ole riittävä, täytyy käydä ensin kielikokeessa (TOEFL).

5. Kenelle koulutusta suosittelisit?

Kenelle tahansa ketä kaupallinen ala kiinnostaa, ja haluaa opiskella yliopistossa englanniksi. 

6. Voiko TTU:lla lukea esimerkiksi eestin tai ranskan alkeet?

Kyllä vain, kielten alkeiskursseja in english löytyy aika monia joka syksy. Suosituimpina varmaan viro ja venäjä.

7. Kuinka paljon opiskelu maksaa?

Jokaisella kurssilla on oma hintansa ja niistä kertyy loppusumma. Riippuu siis omista valinnoista, mutta useimmiten hinta on noin 1500€ per semesteri, eli kolmisen tuhatta euroa vuodessa. 

8. Miten opiskelu sujuu vieraalla kielellä, koetko olevasi yksin vai yhdessä muiden kauppislaisten kanssa? Koetko pärjääväsi?

Aluksi se vähän jänskätti, että ymmärtääköhän nyt kaikkea ja miten esitelmien pito sujuu, mutta kaikki on sujunut tosi hyvin. Englannin taso ja sanavarasto on parantunut huimasti opintojen alusta ja jos olisi ongelmia niin joissain tenteissä saa käyttää sanakirjaa tukena. Kauppislaisten kanssa ollaan yhdessä (toki myös oikislaisten ja IR -opiskelijoiden!) ja etenkin suomalaisilla on keskenään tosi tiivis yhteishenki joten varmasti kaikki pärjää täällä.

 

 9. Kuinka usein on mahdollista käydä Suomessa?

Vaikka joka viikonloppu jos siltä tuntuu. Useimmiten koulua ei edes ole jokapäivä joten pääsee karkaamaan suomenpuolelle pidennetyksi viikonlopuksi jos haluaa. Jotkut opiskelijat äyvät myös ihan viikonlopputöissä suomessa.

10. Milloin kurssit alkavat syyslukukaudella? Entä kevätlukukaudella?

Tänävuonna alkoi syyskuun 3. päivä, eli useimmiten syyskuun ekalla viikolla starttaa luennot. Keväällä koulu jatkuu yleensä helmikuun alussa. (=Yli kuukauden joululoma jes!!) 

Eläminen ja Asuminen

11. Osaatko sanoa, paljonko rahaa kuluu kuussa asumiseen, ruokaan yms?

Tämä riippuu tottakai hirmuisasti henkilöstä. Yksityiseltä kun vuokraa asunnon, niin iso yksiö/kasio keskustassa maksaa noin 300-500e kuussa. Jos asuu kimppakämpässä tai sivussa keskustasta niin selviää vähän halvemmalla. Ruokakaupassa hinnat on aikalailla samat kun suomessa, jotkut tuotteet vähän halvempia ja jotkut jopa vähän kalliimpia. Ravintoloissa syöminen ja muut vapaa-ajan puuhat on kuitenkin paljon edullisempia kuin Suomessa.

12. Missä kannattaa asua? Sataman lähellä, että pääsee helposti suomeen vai koulun lähellä? 

Itse suosittelisin ehdottomasti keskustassa asumista. Vanhakaupunki-Viru-Solaris-Stockmann akselilla asuu suurin osa suomalaisista opiskelijoista. Keskustasta kulkee kouluun useita busseja/trolleja ja matka kestää noin 15-20 min. Ja tällöin satamakin on kävelyetäisyydellä keskustasta.

13. Minkälaista aluetta koulun seutu on? 

Koulun seutu on aika karua aluetta, kerrostaloja, ruokakauppoja ja luontoa. Siellä ei kauheesti mitään ylimääräsitä puuhaa ole joten tämänkin takia keskusta-asuminen kannattaa.


 

Tulevaisuus ja Tutkinto

14. Ovatko maisterin ohjelmat verrannollisia Suomen vastaaviin, ja arvostetaanko niitä samoin Suomessa?

 Kyllä on täysin verrattavissa ja arvostetaan ihan yhtälailla kui mitä tahansa muutakin yliopistotutkintoa.

15. Onko mahdollista opiskella kandi Virossa ja sen jälkeen hakea Suomeen suorittamaan maisterin tutkinto? 

On mahdollista ja moni suomalaisopiskelija tekeekin niin, että jatkaa maisterivaiheen opintoja suomessa.

16. Mitä olet yleisesti mieltä opiskelusta Tallinnassa? Osaatko sanoa miten siellä opiskelleet ovat työllistyneet?

Tallinnassa opiskelu on tosi jees ja helppo tapa opiskella kansainvälisessä ympäristössä "ulkomailla", mutta kuitenkin lähellä Suomea. Työllistymisestä en osaa sanoa tarkasti, tämäkin riippuu niin henkiöstä, mutta en ole kuullut että olisi mitään ongelmia. Monet työllistyvät jo heti opiskelvaiheessa esim Nordeaan tai muihin alan tehtäviin.

17. Mihin tähtäät tulevaisuudessa? Millaista työelämää, millaista elämäntyyliä?

No ensinnäkin haluan jatkaa heti kandin jälkeen maisterivaiheeseen ja sen jälkeen työllistyä hyvin mainos- ja markkinointi alalla tai kenties perustaa omaa yritystä joskus. Elämäntyyliksi haluan sellaisen, ettei jokaista killinkiä tarvitse laskea ja nauttisin siitä mitä teen. Tavoitteet on korkealla :)





 

Piritaan vievä rantapromenadi on niin upea.

Loppuun vielä muutama kuva kuluneelta kuukaudelta:) instagramista voi käydä stalkkaamassa lisää mun talsuarkea nimellä akuutti. 

Kivaa viikkoa, palataan taas! :) 

-Tiara

Herkkususheja Tallinnassa.