Baltian trävelleri

Hei kaikki! 

On tullut viimeinkin mun vuoro kirjoittaa blogia. Olen siis Anton ja toista vuotta Tallinnassa. Mulla on teille paljon kerrottavaa, sillä viimeisen kuukauden aikana on tullut tehtyä kaikenlaista ja vähän jotain uuttakin! 

Olen käynyt parilla Grindin järkkäämällä  keikalla, juossut keskiviikkoisin Tallinnan juoksuryhmän kanssa mukavia lenkkejä ja juuri äsken palasin pieneltä Baltian roadtripiltä, jolla olin parin kaverin kanssa. 

Movember-tunnelmissa jossain Vilnan ja Riikan välillä

Huvien lisäksi kuvioihin ovat luonnollisesti kuuluneet duuni ja koulunkäynti, jota ei onneksi ole loppusemesterin ajan kuin maanantaisin ja tiistaisin. 

Ennenkuin avaan viimeaikaisia vapaa-aikani menoja kerron kuitenkin vielä fiilikset, joita tässä viimeaikoina olen tuntenut. Nyt alkaa tuntua, että tänne on asettunut kunnolla eikä pois tee hirveästi mieli lähteä. Tiedätte varmaan sen tunteen kun kaikki, mikä on ollut vielä vähän aikaa sitten vierasta alkaa tuntua tutulta ja turvalliselta. En tiedä haluanko lähteä täältä pois vai jäädä. Suomeen ei ainakaan tee mieli ollenkaan.

Baltian trävelleri

Mulla on vähän eri tilanne muihin suomalaisiin verrattuna, koska mun vanhemmat asuu Vilnassa Liettuassa. Ei tule siis matkustettua Tallinna-Helsinki väliä niin usein vaan enemmänkin Tallinna-Vilna väliä. Vilnaan pääsee Tallinnasta monella eri tavalla, nyt olimme reissussa kaverin autolla, mutta yleensä olen lentänyt sinne Riikan tai Helsingin kautta. 

Ensimmäisenä opiskeluvuonna tuli käytyä Liettuassa paljon useammin, kävin silloin siellä noin kerran kuussa, mutta nyt tiukempi aikataulu koulun ja työskentelyn osalta on rajoittanut reissaamista. Se ei tosin ole haitannut ollenkaan, sillä on taitaa olla sanomattakin selvää että viihdyn Tallinnassa erittäin hyvin.

Vilna tarjoaa kuitenkin hyvin erilaista menoa kuin Tallinna ja tunnetusti vaihtelu virkistää. Kaupunki on kovin keskieurooppalainen ja ihmisetkin samalla erilaisia. 

Tunnelmallinen ”pikkukapakka” Bar Bazzar Vilnan vanhassakaupungissa

Viimeisimmällä reissulla tuli kierrettyä aika paljon Vilnan menomestoja ja yöelämä vaikutti pitkälti samalta kuin Tallinnassakin - oli paikkoja mistä valita ja porukkaa riitti!

Amatööripiduttaja

Piduttaminen tarkoittaa viroksi bilettämistä. Onkohan aivan typerää kutsua itseään amatööripiduttajaksii?  Voipa hyvinkin olla.
Viimeaikoina olen tullut yhä kiinnostuneemmaksi rumpubassosta ja muustakin konemusiikista. Tallinna ei ole pettänyt minua keikkatarjonnallaan. Grind järjestää ainakin kerran kuussa konemusiikin ystävälle kunnon kekkerit kaupunkiin.

 Marraskuun alussa olin kuuntelemassa Rock Cafessa Sub Focusta ja puolitoista viikkoa Brookes Brothers kävi soittamassa Club Hollywoodissa. Lippujen hinnat keikoille ovat huomattavasti edullisempia kuin Suomessa, joten näin opiskelijana lippuhin ei tarvitse erikseen säästää - menee vaan ja nauttii basson huumasta.

Tallinnan juoksuryhmä

Tallinnan suomalaiset tekevät monenlaisia asioita yhdessä, mutta haluan esitellä teille minulle uuden aktiviteetin nimittäin Tallinnan juoksuryhmän. Ryhmä järjestää näin ilmojen viilentyessä viikottaisia lenkkejä pitämään lenkkimotivaatiota yllä. Lenkit tulivat ainakin minulle juuri sopivaan ajankohtaan, sillä viime viikkoina on tullut sellainen olo, että ei tuonne enää kehtaa juoksemaan lähteä (ainakaan yksin) kun alkaa olla sen verran viileät ja kosteat kelit. 

Ryhmä on avoin kaikille juoksijoille ja juoksusta kiinnostuneille. 

Ja porukalla on todella mukava juosta, vaikka sateessa!

Tallinnan juoksuryhmän Facebook sivu

Nyt alkaa kuitenkin olla sellainen olo, että on tullut kerrottua näin ensimmäiseksi postaukseksi tarpeeksi. Jos teillä on jotain kysyttävää niin kommentoikaa ihmeessä, vastaan mielelläni ihan kaikkiin kysymyksiin.

Loppuun vielä fiilistelykuva Vilnasta 

Laival eka laival vika

Alkuhehkutus
Ensimmäinen syksy opiskeluja alkaa olla takana. Tallinnassa, suomalaisopiskelijan taivaassa. Muistoja on kertynyt enemmän ja vähemmän. Paljon enemmän positiivisia kuin negatiivisia ja vähemmän muistoja ylipäätään muutamien opiskelijajuhlien jatkoilta. Täällä Tallinnassa kokee, näkee, oppii, pitää hauskaa ja on allapäin. Jokaisella meillä on omat tarinat siitä kuinka tänne on päätynyt, miten täällä on kasvanut ja monilla jo visio siitä mihin jatkaa opiskelujen päätyttyä. Toisaalta meitä yhdistää lahden toisella puolen paljon. Niin me yhteishengessä toinen toista tukien (joskus kirjaimellisesti) pidämme hauskaa, ratkomme yhdessä omia ja koulun antamia ongelmia ja innovoimme uutta ja jännää tekemistä. Täällä ei kaveria jätetä. Mukaan vaan! Linda Linellä Helsingistä Tallinnaan kestää 1h30min.

VINKKI! Löydä laivojen töpselipaikat, niin voit hyödyntää matkat esimerkiksi 

kirjoittamalla blogitekstejä. Jos myrskyää älä tule Linda Linellä (vaikka se sattuisi kulkemaan).

 Itämeren aallot saa joidenkin mahat sekaisin.

Miten pääsee mukaan?
Uuteen paikkaan opiskelemaan lähteminen (etenkin "ulkomaille") voi tuntua vaikealta ja ehkä jopa pelottavalta. Sivuilta ttu.ee löytyy keväisin sisäänpääsyvaatimukset ja hakupaperit. Täytät ne ja jos tulee vaikeuksia niin kysy, autamme. Kun sitten saat tiedon sisäänpääsystä hoida kela-asiat kuntoon. Täydet tuet ovat suomalaisille hieman alle 500€/kk. Pelkästään tuolla pääsee täällä Tallinnassa melko pitkälle. Kelan ohella toinen käytännön asia joka on pakko laittaa kuntoon on puhelinliittymä. Sonera on ainoa oikea Tallinnassa opiskelevalle.
Kolmas asia hyvä hoitaa kuntoon paljon ennen Tallinnaan saapumista on asuminen. Kaverien sohvilla tai ylihintaisissa vuokra-asunnoissa asuvia opiskelijoita on alkusyksystä yllättävän paljon. "Ylihintainen" vuokra-asunto Tallinnassa on 500€ kuussa yksiöstä. Kun tuota vertaa esimerkiksi omaan asumiseeni kolmen hyvän ystävän kanssa, vanhassa kaupungissa, 300€ kuukausi/henkilö 160 neliöisessä kattohuoneistossa, kattoterassilla ja saunalla niin on 500€ kuukausi yksiöstä täällä epäreilu hinta. Toistan vielä vinkkini; aloita asumisasioiden hoitaminen ajoissa niin ei tarvitse alkusyksyä stressata tai muuttaa Mustamäelle pois keskustasta, missä suurin osa suomalaisista opiskelijoista asustaa. Kaiken lisäksi syksyisin Tallinnan viekkaat vuokra-asuntojen välittäjät muutenkin nostavat hintoja suomalaisten opiskelijoiden iloksi.
Kun tänne sitten kesä lopulla saapuu ja on hoitanut alkujärjestelyt huolella voi "rentoutua" ja antaa yliopiston opinnonohjaajien ja opiskelijajärjestöjen viedä opiskelujasi eteenpäin. Tottakai se vaatii oman panoksen. Ei täällä mitään kultavadilla nenän eteen tuoda ja ongelmia aina tulee, mutta toimimalla kuten kerrotaan ja kysymällä kun tulee epäselviä asioita on tärkein asia, opiskelu, Tallinnassa melko leppoisaa touhua (matikkaa lukuunottamatta).

Näkymä opiskelija-asunnon ikkunasta

Opiskelija-asunnon olohuone ja ujo kämppis

Joogia ja/tai joogaa
Juhlista toisiin eli joogia Tallinnassa opiskelu ei välttämättä ole. Tosin jos haluaa on sekin mahdollista, mutta tuo tie on erirankka ja lähettänyt muutamia opiskelijoita takaisin Suomeen miettimään tekojaan. Tyhmää mielestäni, sillä Tallinna ja Viro tarjoaa kuitenkin niin paljon enemmän kuin vain Shooterssin tai Locan aamukuuden pitsat. "Perinteisten" turistinähtävyyksien lisäksi Tallinnassa, aivan keskustan vieressä on esimerkiksi upeat lenkkeilymaastot. Lenkkeilyn jälkeen voi käydä rentoutumassa Tallinnan monissa eri kylpylöissä ja poreilun jälkeen, voi syödä kolmen ruokalajin illallisen gourmet-ravintolassa, viinit mukaan laskettuna alle kahdellakymmenellä eurolla. Jos ei ole niin kova nälkä niin kakkukahvit vanha kaupungin pikkukahviloissa muutamalla eurolla varmasti lämmittää mieltä.
Kun mikromakrot turhauttaa löytyy opiskelujen vastapainoksi urheiluakin. Tallinnan suomalaiset opiskelijat järjestävät höntsäjalkapalloa, koripalloa, sählyä, tarjontaa löytyy aina golfista joogaan ja kun osaa kysyä, niin pääsee mukaan Facebook-ryhmiin, joissa sovitaan ajoista ja paikoista. Jotkut täällä ottavat "tosissaan" ja pelaavat jääkiekon tai koripallon pääsarjojakin. Jokainen tyylillään, tarjontaa riittää.

"Joogia" TauSKIn bileissä

Mun tyyppistä "joogaa" eli wakeboardingia Viron mestaruusskabailuista loppukesästä.

Tällänen pintariipasu mun uuteen maailmaan. Hauskaa pidetään, opiskeluja unohtamatta!! Jos on kysymyksiä niin kysele ihmeessä. Jos ei kysymyksiä niin Tallinnan Tallaajat täällä taas uudella tekstillä ensi tiistaina.
Nägemist!

Kiertotie

Tere!

Huhhuh, nyt ois sitten mun vuoro aloittaa kirjottaa jotain järkevää tai vähemmän järkevää tähän blogiin. Kaksi ekaa postausta on tarjonnut jo paljon tietoa kahdesta mahtavasta linjasta ja myös meidän upeasta koulusta!

Itse olen siis lakiopiskelija ja toista vuotta TTU:lla. Lukion jälkeen halusin pitää välivuoden, koska tuntui siltä, että opiskeltu oli tarpeeksi ja työelämässä olisi paljon hauskempaa. No, olihan se aluksi, mutta aika nopeasti tajusin, että ei kaupan kassalla tai yrityksen respassa jaksa koko elämää istuskella. Vietin yhden syksyn myös Kaliforniassa au pairina ja niitä "desperate housewiveseja" katsellessa ymmärsin myös, ettei sellainen elämä todellakaan ole mua varten.

Niin kuin kerroin jo ihan ekassa esittelytekstissä niin hain ensin Suomessa Helsingin oikikseen, mutta ovet pysyivät tiukasti kiinni. Toinen vaihtoehtoni oli mennä yliopistoon lukemaan matikkaa ja otin jo vastaan sen paikan, mutta se ei tuntunut yhtään mun jutulta. Enemmän vain masensi ajatella, että tulisin tekemään pelkkiä matikan läksyjä loppuikäni. Olin kuullut tutultani, että monet ovat lähteneet Tallinnaan opiskelemaan lakia (myös hän itse) ja rasitinkin tuttavaani liian pitkillä facebook-viesteillä ja miljoonilla kysymyksillä. Ei voi sanoa, että päätös lähteä Suomenlahden tälle puolelle oli helppo. Palautin hakemukseni vasta viimeisenä hakupäivänä ja silti olin edelleen epävarma. Kauheasti asiaa ei enää sen jälkeen ehtinyt kuitenkaan miettiä, sillä asunto Tallinnasta piti löytää viikossa. Pieni stressi iski. Loppu hyvin, kaikki hyvin, asunto löytyi kohtuullisen helposti ja ensimmäisenä orientaatiopäivänä istuin muiden jännittyneiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden joukossa auditoriossa.

                            Pari kuvaa orientaatiopäivältä. Ainakin näytin hyvin keskittyvän                         opaskirjaan, jonka kaikki uudet opiskelijat saavat heti alussa :D 

Plus huomaa kokis! 

Ne on puoli-ilmasia täällä...jee!

Opiskeluiden alettua huomasin pian, että oikea päätös tuli tehtyä. Tallinnassa on kiva ja halpa asua ja koti-ikävän iskiessä Suomeen pääsee kahdessa tunnissa melkein milloin vain. Opiskeluryhmässänikin 80% on suomalaisia. Kuitenkin, olin ajatellut lukevani Suomen lakia ja sitähän täällä ei tietenkään opeteta. Bachelor program eli ns. kandiohjelma, jota opiskelen on European Union, international and comparative law. Kurssimme koostuvat siis laajoista asioista, mutta opetus on keskittynyt kansainväliseen lakiin ja yleisiin periaatteisiin, joita löytyy joka maan laeista. Opiskeluiden edetessä olen tajunnut, että tästähän on mulle vaan älyttömästi hyötyä. Oma suunnitelmani on siis palata Suomeen tekemään maisteritutkinto eli lukea Suomen laki siinä vaiheessa ja kuka muka voisi sanoa, että tässä koko ajan kansainvälistyvässä nyky-maailmassa ei olisi hyötyä kansainvälisestä tutkinnosta ja enkun kielellä opiskelusta. Ei kukaan. Sitä paitsi monet oikeuden perusperiaatteet ovat täysin samoja joka maassa ja suurimpia asioita säädellään kuitenkin kansainvälisin sopimuksin, joita meillekin opetetaan.

Mulle tämä Tallinnan reissu on siis vaan kiertotie ja 3 vuoden opiskelun jälkeen on aika palata Suomeen jatkamaan. Aika moni lakia täällä lukevista suuntaa kuitenkin muualle ulkomaille. Opiskelijoita on lähtenyt Jenkkeihin, Hollantiin, Britteihin, Ruotsiin ja vaikka minne huippuyliopistoihin tekemään maisteritutkintoa. Ovet ovat siis täysin avoinna täällä suoritetun bachelor tutkinnon jälkeen! Samoin työmahdollisuuksia on vaikka millä mitalla. Oikiksessa opiskelu on kuitenkin niin yleissivistävää ja lait ovat käytössä joka puolella, että melkein miltä tahansa alalta löytyy töitä meille lakimiehille. Vaikka oma mielenkiinto tällä hetkellä osoittaa rikosoikeuden suuntaan en itsekään ole vielä täysin varma mitä haluan aikuisena oikeasti tehdä.

Noniiiin nyt on taas tullut kasa asiaa ja aika opintopainotteisia nämä meidän ekat postaukset on ollut. Lupaan kertoa enemmän ihan oikeesta elämisestä täällä myöhemmissä kirjoituksissa! ;) Mulle saa laittaa kysymyksiä ja vastailen mielelläni. Ite en ois tänne Tallinnaan edes päätyny jos ei olis löytynyt sopivaa "uhria" mun kysymystulvalle, joten nyt on mun vuoro sitten toimia vastaajana.

Mukavaa viikkoa kaikille ja muistakaa, että ensi viikolla tulee taas lisää mielenkiintosta luettavaa!
-Tua

Kun tarpeeksi monta kertaa eksyy...

…niin lopulta löytää itsensä oikeasta paikasta!

Tallinn University of Technology, Tallinna Tehnikaülikool, TTU, TUT, Tallinnan Teknillinen yliopisto, TSEBA….sama kaveri, monta nimeä. Näitä kaikkia kuulee käytettävän meidän koulusta puhuttaessa. Kerronkin nyt vähän tarkemmin tästä itse yliopistosta.

TTU on siis julkinen yliopisto, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Tallinnan ydinkeskustasta, lähellä Mustamäkeä. Ja nyt heti Mustamäestä senverran, että se ei ole enää se “pahamaineinen pimeä kauppapaikka”, niinkuin ehkä 20 vuotta sitten, vaan se on ihan mukavaa ja siistiä aluetta nykyään.  Koulumatka keskustasta kestää trollilla (joka on siis sellanen raitiovaunun ja bussin sekoitus) noin parikymmentä minuuttia. TTU ei ole mikään ihan pikkunen yliopisto, meitä opiskelijoita on nimittäin noin 14 500. Kyllä! Neljätoistatuhattaviisisataa. Ja rakennuksiakin  kampuksella on muutama hassu eli yli 25 ja lisää tulee.

Opintojen alussa ensimmäiset päivät meni huulipyöreänä kartta kädessä ympäri kampusta vaeltaessa, yrittäen löytää tietä oikeaan paikkaan ja vieläpä oikeaan aikaan. Koululta annetussa handoutissa oli lohduttava ohje: “Be calm, because after losing your way for few times you will eventually find yourself in the right place!”  Yllättävän nopeasti päärakennukset kuitenkin tulee tutuksi, ja  kauppiksen tunnit on enimmäkseen  keskitetty yhteen rakennukseen, mikä helpottaa arkea ja suunnistamista huomattavasti.

En ole vieläkään varmasti käyny edes puolissa näistä rakennuksista (vaikka olen siis opiskellut TTU:lla jo yli vuoden), mutta ne rakennukset missä olen vieraillut on kaikki ihan uusia ja moderneja tai ainakin hiljattain remontoituja. Eli tosi mahtavat tilat siis! Kampukselta löytyy kaikenlaisia spesiaali-juttuja kuten superhieno 4.kerroksinen kirjasto, missä on tosi hyvät tilat lukea ja tehdä ryhmätöitä, baari (jos kaipaa neuvoa-antavaa;), posti, pankki, kukkakauppa, kuntosali, urheilustadion, hostelli, studenthouse,  päiväkoti (muksuille siis!), monta eri ruokalaa ja erinäisiä IT-rakennuksia. Ja vaikka mitä muuta. Melkein kuin pieni kylä siis!

Kirjasto

X-rakennus eli kauppiksen päärakennus

Aula/Kahvila

X-Julkisivu

Sen takia, että TTU on näin iso, on kursseissakin paljon valinnanvaraa. Suurin osa niistä on tosin viron- tai venäjänkielisiä, mutta englanniksikin löytyy kurssitarjontaa ihan kivasti. Perjaatteessahan noita kursseja voi siis napsia mistä tahansa facultystä, ja tehdä ihan sellasen lukujärjestyksen kuin itse haluaa. Käytännössä kuitenkin suurinosa opiskelee ainakin ensimmäiset vuodet koulun puolesta tarjotun ehdotelman mukaan. Se on vaan helpompaa ja silloin tulee ainakin varmasti kaikki pakolliset kurssit käytyä ajallaan. Suurelta osin lukujärjestykseen vaikuttaa tietysti jossain vaiheessa minkä pääaineen valitsee, Markkinointi taikka Laskentatoimi ja Rahoitus. Mun kohdalla se tulee ehdottomasti olemaan markkinointi, niinkun oletettavasti 90%:lla mimmeistä…

Kiva juttu meille suomalaisille on se, että koulu pyrkii tekemään lukusuunnitelmat niin, ettei perjantaisin ole koulua. Aina se ei tietenkään onnistu (ja riippuu toki myös omista valinnoista), mutta tähänmennessä minulla on onnistunut aika kivasti. Olen myös kuullut villiä huhua, että joillain on sattunut myös torstait vapaaksi. Mikä kuitenkin yleensä tarkottaa että muut päivät on pitkiä. Pidennetty viikonloppu  lämmittää kyllä mieltä varsinkin, jos meinaa Suomeen viikonlopunviettoon tai töihin. Ja no, kyllähän aina tommonen itsenäinen opiskelupäivä (eli vapaapäivä) lämmittää mieltä!

Suomalaisia täällä riittää, nimittäin tällähetkellä pelkästään meidän yliopistossa on yli 200 suomalaista ja luku kasvaa kokoajan kun ihmiset tulee enemmän tietoiseksi Tallinnan mahdollisuuksista. Välillä tuntuu jopa ihan kuin olisi Suomessa koulussa. Näillä kansainvälisillä linjoilla on kuitenkin opiskelijoita myös monesta muusta maasta esimerkiksi Venäjältä, Turkista, Kiinasta, Norjasta, Intiasta, Saksasta, Latviasta….Kaiken kaikkiaan noin 65 eri maasta kuulemma. Joten vaikka meitä suomalaisia onkin valtaosa, niin sanoisin että meininki koulussa on silti tosi kansainvälinen. Ja sehän on ihan huippua!!

Lopuksi vielä selvennys, että miten minä eksyin Tallinnan Teknilliseen Yliopistoon. Pidin kaksi välivuotta lukion jälkeen, joista toisen vietin reippureissaten Australiassa ja toisen myyjän hommia tehden Stockalla. Alusta asti oli selvää, että yliopistoon on päästävä, mutta halusin pitää vähän breikkiä ennen sitä. Kokeilin kerran onneani Suomessa kauppatieteiden pääsykokeissa, ei-niin-hyvällä menestyksellä. Ajatus kolmannesta välivuodesta ei enää innostanut, joten pistin loppukesästä hakupaperit Tallinnaan. Myöntävä vastaus tuli ja tänne lähdin.

Siinä olis tämänkertainen infopläjäys yliopistosta, jotta kaikki tietää mistä puhutaan. Ens kerralla jotain jännempää! Kivaa viikkoa!:)

Tallaaja Tallinnassa

Terkuin, Tiara