Koiran kanssa Tallinnassa

Heippa!

Viime kerralla jo sanoinkin (ja myös Sara taisi siitä mainita), että kerron teille millaista on elämä koiran kanssa Tallinnassa, etenkin Suomeen verrattuna.

Mulla on siis kaksi chihuahuaa: Luna, joka on 3,5 vuotta vanha (lyhytkarvainen) ja Ivy, joka on melkein 2-vuotias (pitkäkarvainen). Tallinnaan muuttoa suunnitellessani, mulle oli itsestään selvää, että otan koirat mukaan. Moni kyllä varoitteli fuksivuoden kosteudesta ja siitä ettei koirat välttämättä sopisi kovin hyvin yhteen kiireisen fuksivuoden kanssa. En kuitenkaan ollut ainut, joka päätti ottaa koiransa mukaan opiskelemaan lähdettyään, lakipuolen fukseista ainakin viidellä muulla on mun lisäkseni täällä koira.

Ivy ja Luna

Suomesta on erittäin helppoa kulkea Tallinnaan, ainoastaan parin tunnin laivamatka. Koirien kanssa olisi helpointa, jos olisi oma auto, tällöin koirat saisivat olla laivamatkan ajan autossa. Kaiken lisäksi lemmikit ylittävät Suomenlahden auton kyydissä ilmaiseksi. Tallink ottaa koirat autoon ympäri vuoden, Viking Line rajoittaa matkustuskauden talviaikaan (muistaakseni huhtikuusta elokuuhun on kiellettyä jättää koirat autokannelle, koska lämpötila saattaa nousta siellä erittäin korkeaksi).

Aikataulujensa puolesta Tallink on paras laiva matkustaa, etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville. Tallinkilla koirille joutuu varaamaan joko lemmikkihytin (joka on törkeän kallis, taisi olla päälle 50€ suunta ja hyttimaksun lisäksi pitää maksaa lemmikkimaksu erikseen) tai viemään koiransa erillisille häkkipaikoille ja maksaa lemmikkimaksua 13€/suunta. Viking Line olisi ihanteellisin (ei toki aikataulujensa puolesta), sillä siellä koirat saavat olla yleisissä tiloissa ravintoloita ja kauppoja lukuun ottamatta. Yhdensuuntainen matka lemmikille kustantaa 14€. Eckerö Linellä joutuu varaamaan lemmikkihytin, joka täytyy varata soittamalla ja maksaa 25€ (?) suunta. Kesäaikaan liikennöivä Linda Line on halvin ja helpoin koirien kanssa, lemmikki kustantaa 4€/suunta ja ne saavat oleskella koko paatissa. Itse olen aina käyttänyt Tallinkia tai Linda Linea aikataulullisista syistä.

Kadriorg tarjoaa täydelliset lenkkeilymaastot koiran omistajille.

Sinänsä elämähän on Tallinnassa erittäin helppoa koiran kanssa, keskustan alueella on useampikin puisto, jossa on hyvät lenkkeilymahdollisuudet ja parin kilometrin säteellä keskustasta löytyy myös Kadriorg-puisto, jossa riittää lääniä innokkaimmillekin lenkkeilijöille. Lisäksi Tallinnan keskustassa on erittäin paljon pienempiä viheralueita, väittäisinkin siis, että Suomesta ei minkään suurkaupungin keskustasta löydy edes Tallinnaan verrattavia ulkoilumahdollisuuksia koiralle.

Koirapuistoja Tallinnassa on useampi, joista ainakin kaksi sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Toinen on hieman Stockmannilta satamaan päin Politsei-puiston yhteydessä, jossa koirille on ainoastaan yksi aitaus. Stockmannilta sisämaahan mentäessä Juhkentalin varrella ennen Kalev Suurstaadionia löytyy koirapuisto, jossa on isoille ja pienille omat puolensa. Toisin kuin Politsei-puistossa sijaitseva koirapuisto, tämä on erittäin hyvin piilotettuna puiden sekaan, eikä tätä löydä ellei tiedä mistä etsii ja mitä etsii, tai satu vahingossa kävelemään ohitse. Näissä molemmissa koirapuistoissa on lisäksi muutama agility-este.



Me liikumme useimmiten koirien kanssa
joko bussilla tai trollilla, mikäli tulee
tarve käyttää julkisia.


Puolen vuoden Tallinnassa asumisen jälkeen uskallan väittää, että Tallinna on koiraystävällisempi kuin yksikään Suomen kaupungeista. Yleisesti ottaen ihmiset suhtautuvat täällä hyvin koiriin, kadulla lapset osoittelevat kohti ja usein aikuiset katsovat koirien päälle hymyillen, Suomessa taas katseet ovat useammin vihaisia kuin ystävällisiä. Koirien kanssa saa liikkua kaikilla julkisilla kulkuneuvoilla. Sääntöjen mukaan koirilla pitäisi olla kuonokoppa, kun niitä viedään julkisiin, mutta minun koiriltani ei ole sitä koskaan vaadittu ja olen nähnyt myös paikallisten käyttävän koiriensa kanssa julkisia ilman kuonokoppaa.

Suurin osa takseista ottaa kyytiin koiria, mutta taksia tilattaessa on kohteliasta mainita koirasta. Itse taksilla kulkiessani koirat ovat yleensä aina boksissaan, joten en ole kokenut tarpeelliseksi sitä mainita jos olen yksin liikenteessä, eikä kukaan taksikuski ole ikinä suhtautunut negatiivisesti siihen, että matkustan koirien kanssa.

Ivy mukana Robert's Coffeessa

Tuntuu siltä, että Tallinnassa pääsee koiran kanssa melkein poikkeuksetta kaikkialle: ostoskeskuksiin, kahviloihin, ravintoloihin, vaateliikkeisiin ja jopa ruokakauppaan. Muutamaan otteeseen olen yhdistänyt koirien ulkoilutuksen esimerkiksi apteekkireissuun, jolloin on tullut koirien kanssa pyörähdettyä Viru-keskuksessa. Myös useat keskustan vaateliikkeet on tullut koluttua läpi koira mukana. Kahviloista mm. Viru-keskuksen Robert's Coffee ja Vene-kadun Reval on tullut henkilökohtaisesti testattua koiraystävälliseksi. Ravintolassa minulla on ainoastaan kerran ollut koira mukana, Manna La Roosassa. Lisäksi mm. F-Hoone tunnetaan koiraystävällisyydestään.

Kohteliasta on kysäistä ravintolaan tai kahvilaan sisään mennessään saako niihin tulla koiran kanssa, mutta uskoisin lähes jokaisen paikan antavan tuohon kysymykseen myöntävän vastauksen. Koiran kanssa liikkuessa tulee kuitenkin muistaa huomaavaisuus kanssaihmisiä kohtaan, nuoren ja vilkkaan, aloillaan pysymättömän koiran kanssa ei ole sen suotavampaa lähteä ravintolaan tai kahvilaan kuin Suomessakaan.

Itselläni on kokemusta ainoastaan chihujen kanssa, joten kaikki kokemukset Tallinnan julkisista ja koiraystävällisistä paikoista perustuvat siihen miten pieniin koiriin suhtaudutaan. Osassa paikkaa isoja koiria ei välttämättä toivoteta yhtä tervetulleeksi kuin pieniä koiria.

Tallinnassa koiran omistaminen on suosittua, omassa rapussani tiedän ainakin kaksi muutakin taloutta, joissa on koira. Koirien kanssa ulkona käydessä törmää poikkeuksetta joka kerta toiseen koiranulkoiluttajaan, yleensä useampaankin. Viron lakien mukaisesti koirien tulee kulkea hihnassa, irti ne saavat olla ainoastaan koirapuistoissa ja muilla niin merkityillä alueilla. Silti täällä törmää irti oleviin koiriin ja muutaman kerran on tullut läheltä piti-tilanteita, kun nämä irtokoirat eivät olekaan olleet täysin omistajansa hallinnassa.

Itse käyn koirien kanssa ainoastaan näyttelyissä, mutta http://www.koerus.ee/ on eräs koirakoulu, jonka sivuilta näkee että heillä on tarjottavanaan useita erilaisia kursseja, jos koiran kanssa haluaa harrastaa muutakin kuin näyttelyitä.

Näyttelyharrastajalle Tallinna on ihanteellinen asuinpaikka, sillä täällä järjestetään vuodessa 5-10 näyttelyä joka roturyhmälle. Lisäksi Harjun maakunnassa on useita näyttelyitä, eikä Tartoon, Vaimastvereen, Rakvereen, Pärnuun ja Narvaan kestä ajaa kuin maksimissaan muutaman tunnin. Suomeen verrattuna tämä on luksusta, ainoastaan pääkaupunkiseudulla järjestetään useampia näyttelyitä vuodessa. Virossa myös näyttelyiden hinnat ovat huomattavasti halvempia kuin Suomessa, varsinkin jos sattuu olemaan paikallisen kennelliiton (EKL) tai rotujärjestön jäsen.



Joskus innokkainkin näyttelyissä kävijä
uupuu pitkän päivän päätteeksi.


Jotta saa tulla koiran kanssa maihin Viroon, vaaditaan koiralta tunnistusmerkintä ja voimassa oleva lemmikkipassi, jonka rokotukset ovat ajan tasalla. Suomesta Viroon tultaessa rokotukset menevän maahantulon puolesta passin mukaan. Rabieksen täytyy olla voimassa ja varoajan kulunut umpeen. Tapahtumiin osallistumisella on usein erilaiset vaatimukset rokotusten suhteen kuin maahantulon yhteydessä, joten kunkin tapahtuman rokotusvaatimukset kannattaa aina erikseen tarkistaa tapahtuman sivuilta. Näyttelyihin osallistuttaessa nelosrokotukset menevät passin mukaan ja samoilla säännöillä kuin Suomessa, mutta rabies täytyy uusia kahden vuoden välein.

Virosta Suomeen koiran kanssa matkustettaessa tulee muistaa ekinokokkoosi-matolääkkeen antaminen vähintään 24 tuntia ja enintään viisi vuorokautta ennen Suomeen saapumista, ellei käytä 28 päivän sääntöä. Lisätietoa näistä löytyy Eviran sivuilta.

Tallinnassa eläinlääkärillä käyminen on pääsääntöisesti edullisempaa kuin Suomessa, mutta etenkin keskustan alueen eläinlääkärit alkavat olla hinnoissaan. Matolääkeleiman saa omien lääkkeiden kanssa suurimmasta osasta paikkoja 5€/koira. Itse käyn Tiina Toometin eläinklinikalla, joka käyttää tätä 5€ veloitusta. Muita eläinlääkäripalveluja en ole progesteroni-testejä lukuun ottamatta tarvinnut. Progesteronit ovat samoissa hinnoissa kuin Seinäjoella omalla eläinlääkärilläni, mutta luultavasti halvempia kuin pääkaupunkiseudulla.

Kello alkaa jo lähestyä uhkaavasti yhtä ja silmät valua kiinni. Tämän kuvan myötä toivotan kaikille hyvää yötä :)

Rakennekynnet, ripsienpidennykset tai kampaajalle Tallinnassa?

Ripset: Cenely Ripsmed

Moikka!

Vuosi 2016 käyntiin Tallinnan Tallaajien osalta kanssa. Mun edellinen postaus Tallinnan kauneuspalveluista keräsi yllättävän monta lukukertaa niin ajattelin vähän päivitellä sitä postausta kun on tullut kokeiltua uusia paikkoja tässä sen jälkeen.

Faktahan on, että Tallinnan kauneuspalvelut ovat usein huomattavasti edullisempi verrattuna Suomen hintoihin. Hintaero korostuu erityisesti rakennekynsissä ja ripsien pidennyksissä. Tein pikaisen googlettelun Helsingin hintoihin ja rakennekynsien hinnoissa oli siellä kyllä aika isoja eroja, halvin mitä nopealla vilkaisulla löytyi oli 50 e uudet kynnet ja 30e huolto, mutta suurin osa oli kyllä, että uudet kynnet +80e ja huolto +60e. Ripsienpidennysten hinnat taas menevät ihan omissä sfääreissään Suomessa. Volyymiripset kustantavat helposti yli 120 euroa ja huoltokin yli 70 euroa. Opiskelijabudjetilla ei kyllä olisi noihin oikein mahdollisuutta. Noissa hinnoissa on tietysti huomioitavaa, että katsoin ammattilaisten hintoja. Opiskelijat tekevät varmasti halvemmalla, mutta esim. ripsienpidennyksissä tämä kyllä näkyy sitten myös lopputuloksessa.

Mutta sitten asiaan eli niihin paikkoihin, mitkä olen havainnut hyviksi Tallinnassa! Olen itse kokeillut näitä paikkoja, tai sitten joku kavereistani on käynyt kyseisessä paikassa ja olen todennut lopputuloksen hyväksi.

Ripsien pidennykset:

Mun räpsyt vuosi sitten.
Glash by Riina

Oma suosikki ripsiteknikkoni on Riina. Ainoa huono puoli hänessä oli, että monen muunkin mielestä hän oli todella taitava ja jouduinkin vaihtamaan paikkaa koska en saanut enää aikoja. Kävin viimeksi noin vuosi sitten Riinalla ja fully booked on nainen edelleen. Hän ei tee kuin vakioasiakkaille ripsiä, mutta aina on kiva ihailla hänen tekemiään ripsiä. Näissä ripsissä näkyy oikeesti intohimo omaan alaan ja jatkuvaan kehittymiseen.

Hypervolyymit eli nää ei todellakaan ole mitkään arkipäivän ripset mutta silti upeat!

Rakastuin näihin #messylook ripsiin! Näyttävät, mutta silti luonnolliset.

Riinan jälkeen aloin käymään Cenelillä. Olin myös näihin ripsiin tosi tyytyväinen. Pysyvyys oli loistava ja aikojakin oli hyvin saatavilla. Postauksen alussa on kuva Cenelin mulle tekemistä volyymiripsistä :)

Kun Ceneli jäi kesällä lomalle jouduin nopealla aikataululla etsimään uuden paikan ja päädyin Ursula Ilustudioon Hedelle. Täällä paikassa käy myös muutama muu suomalainen meidän koulusta. Oikein kiva paikka tämäkin! Plussaa tälle paikalle erityisesti siitä, että Hede käytti sellaisia pienempiä lappuja silmien alla (onko niille joku fiksumpi sana olemassa? :D). Mulle tää oli tosi jees, koska ne laput on aina vähän ärsyttäny mun helposti kuivuvia silmiä ja näiden kanssa ei ollu mitään ongelmia! Tälle paikalla plussaa myös siitä, että niillä on saatavilla sitä allergialiimaa tai mitä onkaan ainakin kun tiedustelee ennakkoon asiaa. J

Ripsienpidennysten hintataso on Tallinnassa yleisesti uudet ripset n.50 e ja huolto 30-40 e. Ja koskee siis volyymiripsiä (en oikeen ymmärrä miksi kukaan ottaa niitä klassisia enää, kun nämä on kevyemmät, näyttää paremmalta ja pysyy paremmin).

Tällä hetkellähän mulla ei oo ripsienpidennyksiä ollenkaan. Ei oo itseeasissa ollu viime elokuun jälkeen. Päätin luopua niistä, koska ne tuntui ärsyttävän mun silmiä öisin nukkuessa. Noh, puolen vuoden jälkeen voin todeta, että ei ne ärsyttäneet, mun silmät vaan aina kuivaa öisin, oli ripsiä tai ei. Myös mun omat ripset oli ihan täydellisessä kunnossa ripsienpidennysten poistamisen jälkeen (vaikka tosiaan nypinkin viimeiset ripset itse pois hehe). Tän kirjoittelun lomassa tulin kuitenkin siihen tulokseen, että haluan ripset takaisin ja bookasin ajan ensi viikon tiistaille Cenelille :D

Rakennekynnet:

Mä päädyin rakennekynsiin, koska meni hermot töissä kun normi kynsilakka ei pysynyt yhtään ja kynnet lohkeili koko ajan. Mietin paikkaa minne menisin hetken aikaa ja päädyin ND-Nails  -nimiseen paikkaan. Paikka oli täysin tuntematon minulle, mutta varasin ajan kynsiteknikolle, jolla luokkakaveri oli käynyt ennen Nail-Spa:ssa. Kaveri oli ollut tosi tyytyväinen kyseisen henkilön tekemiin kynsiin ja niin oon kyllä mäkin ollut! Mulla on nyt ollut lokakuusta lähtien kynnet ja tuntuis tosi oudolta luopua näistä. Musta kynnet kuuluu olla laitetut ja on kiva kun nää pysyy siisteinä 3-4 viikkoa huollosta. Itse käyn tuolla paikassa Annalla ja mun kynsimakua vois kuvailla vähän tylsäksi. En haluu oikeen mitään ihmeellistä ikinä, vaan aika perusjutuilla mennään. Huolto maksaa mulla n. 25 e ja uudet kynnet oli 35 e pintaan.  Tää paikka ei olo ihan keskustassa mutta tosi helppo on julkisilla mennä (itse asun Kristiinessä, niin mulla tähän on matkaa vaan kaks bussipysäkkiä). Tämän paikan Facebook-sivut on melkolailla venäjänkieliset, mutta hyvin sieltäkin englanniksi vastattiin kun laitoin viestiä ensimmäisen kerran ;) 

Flunssaa ja uusia kynsiä.
Kynnet: Anna Solovjova

Kynnet: Anna Solovjova

Kynnet: Anna Solovjova

Muita hyväksi havaittuja kynsimestoja on jo edellä mainittu Nail Spa . Tän paikan ongelma ja etu on se, että siellä on paljon tekijöitä. Joukosta löytyy taitavia, mutta myös muutama ei ihan niin taidokas (laadunvaihtelua siis tapahtuu aika paljon). Tätä paikkaa käyttää aika moni suomalainen ja myös suomenkieliset nettisivut löytyy.

Kolmas paikka missä käy useampi luokkakaveri, on Indigo Studio keskustassa. Tosi kauniita kynsiä tekee kanssa täällä, ainoa ongelma taitaa olla aikojen saatavuus suositulla tekijällä.

Kampaamot:

Itse en ole vielä 1.5 vuoden asumisen jälkeen käynyt kertaakaan kampaajalla Tallinnassa :D käyn edelleen mun luottokampaajalla Jyväskylässä <3 mutta seuraavia paikkoja suosittelen kaverien kokemusten kautta:

Pikk 40: Monen suomalaisen tuttu ja turvallinen valinta. Laatukin on yleensä ollut erittäin hyvä, pari floppia lukuunottamatta. Täällä onnistuu myös juhlakampaukset, joita moni onkin käynyt ottamassa esim. vuosijuhlaan.

Jem: Täällä on kans luokkakaveri käynyt ja ollut tosi tyytyväinen. Paikka on keskustan vieressä kävelymatkan päässä. Paikalla on vironkieliset nettisivut, mutta tosi selkeät niin yhteydenotto onnistuu, vaikka viro ei ihan taittuisi.

Jollekin saattaa tulla mieleen, että miten ottaa yhteyttä paikkaan, jolla ei ole nettisivuja vain pelkkä Facebook? Helppo ratkaisu, kirjoita viesti siellä Facebookissa. Varsinkin pienillä paikoilla ei ole yleensä virallisia nettisivuja, vaan yhteydenotto tapahtuu soittamalla tai Facebookin välityksellä. En tykkää yhtään soittaa minnekään, koska vastapuolen kielitaidon tasosta ei ole varmuutta, mutta sen takia onkin helppo kirjoittaa. Itse olen tällä tekniikalla varannut kaikki ripsi- ja kynsihuollot täällä, ja hyvin on vastattu kun olen aina englanniksi kirjoittanut.

Loppuun vielä yksi asia. Monesti kun porukka kyselee kauneudenhoitopaikoista Tallinnassa niin kuulee kysymyksen ’PUHUUKO NE SUOMEA SIELLÄ???’. Älkää pliis ikinä kysykö tollasta asiaa esim multa, saan koko kysymyksestä ihottumaa. Jos tuut Tallinnaan, niin voit puhua Suomea a) laivassa b) terminaalissa c) superalkossa d) mikäli asiakaspalvelijalla on nimilappu ja siinä lukee, että puhuu myös Suomea. Muuten englantia kiitos hei. Väittäisin, että jokainen alle 45-vuotias suomalainen osaa englantia sillä tasolla, että pärjää kampaajan kanssa tai kynsihuollossa englannilla. Kyse ei kuitenkaan ole mistään rakettitieteestä. Ja tämä koskee kyllä ihan yleisesti turisteja Tallinnassa. Vinkkinä vaan, että virolaisista melko harva tosiaan puhuu enää suomea niin kannattaa jättää ne elämäntarinat kerrottavaks jollekin muulle kun siinä Rimin kassalla istuvalle Igorille.

Ivy <3 uusia kokemuksia ei saa ellei niitä hanki ;)

Viimeiseksi kuva, joka liittyy Ennin seuraavaan kirjoitukseen. Mä palailen koneen ääreen seuraavan kerran sitten taas reilun kuukauden päästä. Tsau!

-Sara