Ensimmäisiä viikkoja Tallinnassa

Moikka kaikille lukijoille! Nimeni on Linda ja päivittelen tänne kerran kuussa, yhdessä muiden blogia kirjoittavien kanssa. Opiskelen kansainvälistä lakia Tallinnan Teknillisessä Yliopistossa nyt ensimmäistä vuotta. Kiinnostus hakea ulkomaille yliopistoon on ollut mielessäni vaihtovuodesta saakka, jonka vietin lukioaikana Yhdysvalloissa. Varmuus tälle ajatukselle tuli, kun kovasta työstä huolimatta parin vuoden yrittämisen jälkeenkään oikeustieteellisen ovet eivät Suomessa auenneet. Niinpä päätin ottaa asiakseni selvittää mitä rajojen ulkopuolella on tarjottavana!

Tallinna pistää parastaan!

Keräsin tietoa, vertailin ja mietin mikä olisi sopiva vaihtoehto, joka tukisi omiin tavoitteisiin pääsyä. Kuulin tuttavalta Tallinnan olevan opiskelukaupunkina viihtyisä sekä opiskelijaystävällinen. Näiden seikkojen, ja sen läheisen sijainnin vuoksi kiinnostuin lisää. Opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen mielessäni oli riemun lisäksi paljon kysymyksiä, paperitöistä lähtien aina muuttoon asti. Yliopisto ohjeisti mielellään ja antoi vastauksia kysymyksiin, jotka askarruttivat mieltäni. Paikan päälle saavuttua meitä vastassa olivat myös auttavaiset ja motivoivat tutorit, jotka kertoivat mielellään yliopiston käytännöistä, vapaa-ajanvietto mahdollisuuksista ja muista tapahtumista! Yliopisto itsessään on hyvin kansainvälinen, jossa samaan aikaan on oma suomiyhteisönsä vahvasti läsnä.

Koulun kahvilan smoothiella päivä käyntiin!

Itsellä kaikki tapahtui loppujen lopuksi hyvin nopealla tahdilla, ihan muutamassa viikossa minulla oli jo opiskelupaikka sekä asunto. Asunnon etsimisessä nopeus on valttia, myös täällä Tallinnassa on kilpailua niistä, ja parhaat viedään käsistä. Koen, että itselläni kävi hyvä tuuri asunnon suhteen. Sijainti on mielestäni keskeinen seikka ja suurin osa ainakin suomalaisista opiskelijoista asuukin juuri keskustassa, josta on hyvät julkisen liikenteen yhteydet koululle.

Ensimmäinen haalarimerkki

Tallinnassa on paljon kaikkea tapahtumaa niin koulussa kuin myös koulun ulkopuolella, jokaiselle löytyy varmasti jotakin! Yliopistolla on monia opiskelijajärjestöjä, jotka järjestävät hauskoja tapahtumia. Varsinkin alussa nämä tapahtumat auttavat tutustumaan yliopiston muihin opiskelijoihin, niin suomalaisiin kuin ulkomaalaisiinkin! Kun on saanut luotua muutaman tutun ja turvallisen kontaktin kaupungissa, lähtee sopeutuminenkin paremmin käyntiin!

Sopeutuminen uuteen kouluun ja Tallinnaan

Täällä kirjoittaa yksi tämän vuoden uusista fukseista, Mikaela, opiskelen Tallinnan teknillisessä yliopistossa International business administration linjalla. Hain suomeen opiskelemaan edellisenä vuonna mutta tänä vuonna hain ainoastaan Tallinnaan opiskelemaan. Kirjoittelen tänne tulevaisuudessa noin kerran kuukaudessa yhdessä muiden tämän vuotisten blogin pitäjien kanssa.

Opiskeluiden aloittaminen on aina jännittävää, uusi koulu ja uudet koulukaverit, puhumattakaan jos olet aloittamassa opiskelut täysin (tai edes vähän) vieraassa maassa. Vaikka suurin osa suomalaisista on käynyt Tallinnassa, niin muuttaminen muutamaksi vuodeksi toiseen maahan onkin sitten aivan eri asia. Tallinnan voi siis ajatella aivan samalla tavalla ulkomailla opiskeluksi kuin minkä tahansa muunkin vieraan maan.

Vaikein ja tärkein asia on ehdottomasti sopeutuminen, toki opiskelut vaativat oman painonsa, mutta ensimmäisinä viikkoina kaverisuhteiden solminen on hyvin tärkeää. Koulunkäynti on heti luontevampaa ja mukavampaa kun löytää ne ”omat ihmisensä”.

Itselläni kävi todellinen onni, sillä muutin yhteen kämppäkaveriksi toisen suomalaisen tytön kanssa, joka käy myös samaa koulua ja samaa linjaa. Hänestä tuli ensimmäinen kaverini koulussa, ja yhdessä tutustuminen uusiin ihmisiin oli helpompaa. Kavereita löytyy koko ajan lisää, ja ajan kuluessa kavereista voi tulla ystäviä.

Suomalaisten onneksi meillä on täällä nämä upeat suomalaiset opiskelijajärjestöt, jotka järjestävät ensimmäisinä viikkoina todella paljon ohjelmaa ja illanistujaisia. Niihin osallistuminen on paras tapa ehdottomasti luoda uusia tuttavuuksia, kysyä vanhemmilta opiskelijoilta kysymyksiä oikeastaan mistä tahansa, ja pitää hauskaa koulun ohella. Kannattaa ottaa tavoitteeksi puhua joka päivä yhden uuden ihmisen kanssa. Eli osallistu mahdollisimman moneen tapahtumaan ensimmäisinä viikkoina.

Seuraamalla eri opiskelijajärjestöjä sosiaalisessa mediassa saat nopeinten tiedon uusista tapahtumista ja menoista.

Ei kannata jättää kuitenkaan tutustumista pelkästään suomalaisiin opiskelijoihin, kannattaa tutustua myös muihin kansainvälisiin opiskelijoihin. Tallinnan teknillisessä yliopistossa on opiskelijoita monesta eri maasta ja kansainvälisten opiskelijoiden orientaatiopäivät ovat ensimmäinen etappi tutustua kaikkiin uusiin koulukavereihin eri maista. Kansainvälisen yliopiston yksi ehdottomasti plussista on nimittäin tutustuminen uusiin kulttuureihin ja tapoihin.

Sopeutumisen kannalta on myös tärkeää hoitaa mahdollisimman nopeasti kaikki mahdolliset byrokraattiset asiat pois alta, muuten ne jäävät roikkumaan. Eli nopeasti vain muuton jälkeen rekisteröimään asumispaikka Viroon, ja hakemaan Viron henkilökortti. Näiden toimien jälkeen julkinen liikenne onkin sitten ilmaista koko loppuopiskeluiden ajaksi.

Itsestäni tuntuu, että ensimmäiset viikot ovat menneet uudessa koulussa ja uudessa maassa todella mukavasti ja melkein vaivattomasti. Odotan innolla mitä tuleva vuosi tuo tullessaan ja kuinka paljon näkemykseni asioihin ehtii avartua seuraavan 3 vuoden aikana.

Kaikki kuvat, jotka ovat tässä tekstissä, on otettu eilen Kadriorg-puiston joka syksyisessä valotapahtumassa. Menimme tapahtumaan suomalaistyttöporukalla ja kaikki olivat todella ihastuneita tapahtumaan ja melkein kaikki haluaisivat mahdollisesti vierailla tapahtumassa myös ensi vuonna uudestaan. Kyseessä on siis ”valokarnevaali”, jossa on erilaisia esityksiä, valoja, kojuja ja taideteoksia.

Ekojen viikkojen mietteitä fuksina

Kuka tää jäbä on?:

Hei, nimeni on Eetu Ovaskainen ja aloitin tänä syksynä lakiopinnot Tallinnan teknillisessä yliopistossa. Hain Suomen oikeustieteelliseen kaksi kertaa, jonka jälkeen päätin hakea Viroon. Hakeminen tapahtui kaverin ideasta, jonka jälkeen tehtiin hakemukset kiireellä. Kaverien kanssa päätimme muuttaa yhteiseen asuntoon Tallinnan keskustaan.

 Ei hassummat maisemat vanhaan kaupunkiin:

Ekojen viikkojen mietteet fuksina:

Muutto tapahtui yhdessä intensiivisessä päivässä ja heti seuraavana päivänä mentiin yliopiston orientaatiopäiville. Orientaatiopäivillä pääsi tutustumaan uusiin fukseihin ja tutoreihin, jotka jakoivat omia "pro tippejä" ja mietteitä esim. Kelaan liittyvien asioiden hoitamiseen. Eka viikko meni kuin lomalla olisi ollut. Uusi maa, kieli, kulttuuri ja koti tuntuivat oudolta, kun kellään ei ollut oikein hajua, että mihin pitäisi mennä ja mitä pitäisi tehdä. Koulu alkoi ja kaikkiin kysymyksiin löytyi vastaus opinto-ohjaajalta. Opettajatkin ymmärsivät, että opiskelijat ovat ns. kuistilla vielä niin onneksi ei heti ensimmäisellä viikolla aloitettu kunnolla opiskelua. Heti ensimmäisinä päivinä koulussa kuului myös yllättävän paljon suomea. Sieltä löytyikin samassa asemassa olevia suomalaisia fukseja ja juttu rupesi lentäämään Öiguksen järjestemässä biljardi-illassa.

Poikien kanssa tulossa Helsingistä Tallinnaan:

 Upeaa on, että täällä opiskelee niin paljon suomalaisia, kun aina saa purkaa omia mietteitä vaikka omalla äidinkielellä jos ei englanniksi taitu. Itsekin hain Tallinaan, kun kuulin, että suuri osa opiskelijoista on suomalaisia. Olo on kuin olisi suomessa koulussa, mutta opiskelu tapahtuu englanniksi. Kaikkia ei vielä tunne omasta ainejärjestöstä, mutta pikkuhiljaa ainakin kaikki suomalaiset tulevat tutuiksi. Opiskelijoita on ympäri maailmaa esim. Brasiliasta ja Uzbekistanista. Tylsää ei siis varmastikaan tule jos yrittää kaikkiin n. 60 oman ainejärjestön opiskelijaan tutustua.

Kotona käyminen ja perheen kanssa puuhaaminen latasi akkuja. Suomessa ollessa teki kokoajan mieli lähteä takaisin Viroon, kun opiskelut ovat vasta alkamassa ja ensimmäisten viikkojen hämmennys on pikkuhiljaa väistymässä. Hyvä vuosi varmasti tulossa.

MTÜ Õigus - ainejärjestö

MTÜ Õigus - ainejärjestö on yliopistomme alainen oppilasjärjestö, joka ajaa opiskelijoiden etuja yliopistolla sekä järjestää opiskelun ohelle tapahtumia. Järjestön hallitus valitaan joka syksy vaaleilla, joissa jokaisella jäsenellä on oikeus asettua ehdolle sekä äänestää.

Järjestö on kaikille Tallinnan teknillisen yliopiston kansainvälisille oikeustieteen opiskelijoille, tosin kaikki tapahtumat ovat avoimia muillekkin opiskelijoille. Järjestö auttaa opiskelijoita luentojen järjestelyn ja muiden hallinnollisten asioiden kanssa. Õigus kerää myös jokaisen lukukauden jälkeen palautteen kursseista sekä professoreista, mikä käydään läpi yliopiston johdon kanssa. Tämä auttaa pitämään opetuksen tason korkealla ja yliopisto mielellään kuulee opiskelijoiden mietteitä ja ehdotuksia.

Vapaa-ajalle järjestö järjestää yritysvierailuja, opiskelija-juhlia sekä muuta yhteistä tekemistä. Jäsenenä saa kantaa ylpeänä järjestön haalareita sekä kuntanauhaa erilaisissa opiskelijajuhlissa. Jäsenet saavat rahallisia etuja tapahtumiin sekä useita alennuksia Tallinnan palveluista. Tapahtumat ovat avoimia kaikille opiskelijoille, ne järjestetään englanniksi, ja järjestön tapahtumiin tuleekin vierailijoita muista järjestöistä usein. Koska suurin osa kansainvälisen oikeustieteen opiskelijoista on suomalaisia, osallistuu järjestö myös Tallinnan Suomalaiset opiskelijat -järjestön tapahtumiin aktiivisesti.

Tässä postauksessa olemme haastatelleet järjestön puheenjohtajaa Julia Tikkaa. Julia on Lahdesta kotoisin, toisen vuoden oikeustieteenopiskelija.

Julia Tikka Õiuksen vuosijuhlilla 2018

Kenelle järjestö on?

Õigus  on kaikille oikeustieteen opiskelijoille ja International Relations-opiskelijoille. Tottakai meidän tapahtumiin saa osallistua muutkin kuin Õiguksen jäsenet. 

Mitä etuja jäseneksi liittymisessä on?

Õiguksen jäsenenä pääsee osallistumaan meidän tapahtumiin halvemmalla. Õiguksen jäsenillä on myös mahdollisuus osallistua järjestön kokouksiin, jossa pääsee kuulemaan meidän ajankohtaisista asioista kuin myös mahdollisuus kertoa kehitysideoita ja antaa palautetta järjestön toiminnasta. 

Kauan olet itse toiminut järjestössä?
Itselleni tämä on toinen vuosi Õiguksen hallituksessa. Ensimmäisen vuoden toimin tapahtuma vastaavana ja tämän vuoden toimin järjestön puheenjohtajana. Hetkeäkään en ole katunut päätöstäni lähteä järjestötoimintaan mukaan ja tämä on antanut minulle todella paljon.

Mikä on mielestäsi tärkeintä mitä järjestö tekee opiskelijoiden hyväksi?
Yksi tärkeimmistä asioista on ehdottomasti se että Õigus toimii välikätenä yliopiston ja opiskelijoiden välillä. Meillä on tärkeätä se, että opiskelijat viihtyvät Tallinnassa ja TTÜ:lla ja tämän vuoksi panostamme Õiguksen ja koulun väliseen yhteistyöhön. Haluamme tarjota opiskelijoille turvallisen ja miellyttävän opiskelu kokemuksen joka sisältää tapahtumia, yritysvierailuja ja muuta yhteistä tekemistä.

Mitä olet itse saanut järjestötoiminnan kautta?

Itselleni Õiguksen puheenjohtajana toimiminen on ollut ensinnäkin suuri kunnia. Olen saanut mahdollisuuden vaikuttaa asioihin ja olla mukana erilaisissa edustustehtävissä. Olen saanut olla opiskelijoiden apuna ja tukena joka on ollut itselleni todella tärkeätä. Onnekseni olen myös saanut paljon uusi ystäviä jotka ovat tehneet Tallinnassa asumisesta unohtumattomat kokemuksen. 

Jäsenhupparit

Mitä tavoitteita järjestöllä on ensi vuodeksi?

Ensi vuonna on tavoitteena lisätä yritysvierailujen määrää kuin myös kehittää yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa Tallinnassa ja ulkomailla. Haluamme myös tarjota opiskelijoille enemmän urheilupainotteisia tapahtumia, jotka ovatkin olleet erittäin toivottuja. Tottakai haluamme myös panostaa opiskelijoiden ja koulun väliseen yhteistyöhön jotta jokainen saisi kokea mahdollisimman hyvän opiskelu kokemuksen. Haluamme tarjota jokaiselle opiskelijalle riippumatta opiskelu alastaan järjestön, johon on helppo tukeutua ja tiukkojen paikkojen kohdalla tarjota apua ja tukea. 

Missä haluaisit nähdä järjestön viiden vuoden kuluttua?
Viiden vuoden kuluttua toivoisin että järjestö olisi kasvanut jäsenmäärältään ja että koulun alaisena järjestönä saisimme mahdollisimman paljon avustusta yliopistolta, jotta saisimme järjestettyä vielä hienompia tapahtumia opiskelijoille.

Minkä vinkin antaisit uusille opiskelijoille?

Haluaisin uusille opiskelijoille sanoa sen, että 3 vuotta Tallinnassa menee todella nopeasti, joten nauttikaa jokaisesta hetkestä ja arvostakaa niitä ihmisiä joita tapaatte matkan varrella. Haluaisin myös rohkaista jokaista osallistumaan järjestötoimintaan joko hakemalla hallitukseen mukaan tai osallistumalla tapahtumiin. Myöskin haluaisin muistuttaa että vaikeina aikoina apua ja tukea on tarjolla, joten ei kannata pelätä kysyä.

Õiguksen jäsenet pukeutuvat muiden pohjoismaisten oikeustieteenopiskelijoiden mukaisesti viininpunaisiin haalareihin

Mikä on "must-be-there" tapahtuma koko vuoden aikana?

Ehdottomasti Õiguksen vuosijuhlat jotka järjestetään keväällä. Muidenkin järjestöjen tapahtumat ovat huippuja joten kaikkiin kannattaa rohkeasti osallistua. Aina ei tarvitse olla kaveria mukana, koska tapahtumissa tutustuu huippuihin tyyppeihin!

Mielipiteesi Tallinnasta opiskelukaupunkina?
Tallinna opiskelukaupunkina on mahtava! Täällä on mahdollisuus elää paljon halvemmalla kuin Suomessa koska vuokrataso, ravintolat, baarit ja esim kauneushoitolat/kampaamot ovat halvempia. Täällä on myös mahdollista tutustua kulttuuriin ja harrastaa monenlaista! Itselleni tärkeä juoksuharrastus on mahdollista toteuttaa Piritan rannassa ja mikäs olisikaan sen parempaa kuin juokseminen meren rannassa. Tallinnassa on myös mahdollista työskennellä osa-aikaisesti, jos niin haluaa.

Kurkkaa lisää tietoja järjestöstä TÄÄLTÄ

Työharjoittelu

Kolme oikeustieteen opiskelijaa kertovat omista kokemuksistaan työharjoittelusta. Tutkintoon kuuluu pakollinen työharjoittelu eli 156h = 6 opintopistettä. Harjoittelun jälkeen professorit kyselevät opiskelijoilta työstä ja opiskelijat joutuvat perustelemaan työtään jotta se hyväksytään suoritukseksi ja opintopisteiden arvoiseksi. 

Tiia Walldén - Helsingistä

Markus Suvanto - Turusta

Emmi Leinonen - Vantaalta

Missä teit työharjoittelun?

T: Opetushallituksessa Helsingissä.

M: Tallinnassa firmassa nimeltään Sorainen Law Firm, jolla on toimistoja Tallinnan lisäksi Riikassa, Vilnassa sekä Minskissä, yhteensä yli 170 työntekijää. 

E: Lakiasiantoimisto Lex Gaudiuksessa Helsingissä.

Lex Gaudius

Kuinka pitkä työharjoittelusi oli?

T: Kuukauden

M: Noin kuusi viikkoa

E: Kaksi kuukautta

Saitko palkkaa tai muita etuuksia työstäsi?

T: Ruokaetu

M: Ei palkkaa, mutta firman muut edut kylläkin

E: En saanut palkkaa mutta hain Erasmus tukea harjoitteluun yliopistoltamme.

Miten sait ks. työharjoittelupaikan?

T: Laitoin vain sähköpostia suoraan ks. osastolle.

M: Otin jo opiskeluiden alussa yhteyttä firmaan ja kysyin harjoittelu mahdollisuutta. 

E: Ystäväni työskentelee yrityksessä, ja hän suositteli minua omistajalle yhteydenottoni jälkeen.

Sorainen Law Firm

Mitä kaikkea teit työharjoittelussa?

T: Luin ja korjasin sopimuksia, vastasin sähköpostitse lakikysymyksiin kouluksesta. Kokosin tietopaketteja koulutukseen liittyvistä asioista kuten syrjintä. Käännöstöitä sekä joka viikkoinen juristien kokous, jossa ratkaistiin vaikeimpia tapauksia yhdessä. 

M: Olin osana Real Estate -tiimiä, joka oli yksi monista vaihtoehdoista. Tehtäviäni olivat arkisten toimiston asioiden lisäksi sopimusten luominen ja kääntäminen usealle eri kielelle, projektien ja hankkeiden erilaisten tarpeiden hoitaminen toteutusta varten, research eli tiedon kerääminen ja kokoaminen, sekä loppupuolella kansainvälisten Real Estate - oikeustapauksien esityö, joka myöhemmin tuli esittää projektia johtaville esimiehille. 

E: Tein avustavia toimistotöitä sekä hain postista asiakkaiden oikeuspäätöksiä. Pääsin mukaan asiakastapaamisiin ja ratkoimme yhdessä muiden työntekijöiden kanssa oikeustapauksia. Kirjoitin valituksia hallinto-oikeuteen sekä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sekä vastasin niiden vastauspyyntöihin. 

Mitä opit työharjoittelun aikana?

T: Opin suomeksi kirjoittamaan oikeustekstiä sekä uutta Suomen koulumaailmasta ja sen byrokratiasta.

M: Juridiikan ja oikeustapausten analysointi sekä kielitaito. Vaativat työt lakitoimistossa vaativat sinua väkisin oppimaan jättää turhat tai tarpeettomat tekijät pois, keskittyen vain olennaiseen.

E: Opin Suomen oikeusjärjestelmästä ja sen toiminnasta. Opin käyttämään tarvittavaa oikeudellista kieltä, ja minulle tuli yllätyksenä kuinka paljon vaikutusta sanamuodoilla oli! Oli silmiä avaavaa kuulla kauheita kohtaloita asiakkailta heidän kokemuksistaan, joten uskon että harjoittelu avasi myös silmiäni yhteiskunnan ongelmia kohti.

Opetushallitus

Mikä oli vaikeinta työharjoittelussa?

T: Se että kaikki oli suomeksi, yliopistolla on tottunut englannin käyttöön.

M: Haastavinta sekä myös opettavinta oli esimieheni vaativa asenne. Viikon alussa kerrottiin päätehtävä ja torstaihin mennessä piti palauttaa sekä esittää kuinka asia tulisi ratkaista, millä keinoilla sekä mitkä seikat tulee huomioida asian läpiviemiseksi. Mieleeni on jäänyt oikeustapaus, jossa liiketoiminta on Venäjällä, omistajat Suomessa sekä Baltiassa ja tilanteessa tuli selvittää pääomavarojen jakaminen sekä verotus yrityksen lopettaessaan toiminnan. Vastaavassa cross-border tilanteessa tulee vastaan erilaisia lainsäädäntöjä, eikä asiat mene suoraviivaisesti kuin sitä ajattelisi. 

E: Suomi! Opiskelemme kokonaan englanniksi joten oli aluksi hakemista tietyissä suomenkielisissä sanoissa. 

Mikä oli mieluisinta?

T: Liukuvat työajat ja vapaamuotoinen työnkuva. Sain myös käsityksen oman alan töistä tosi elämässä.

M: Mieluisinta oli työympäristö sekä työkaveri ja erityisesti näin jälkikäteen ajateltuna kokemus mitä Sorainen Law Firm tarjosi. 

E: Pidin siitä että sain tehdä kaikkea mahdollista. Kaikki työntekijät auttoivat minua ja vastailivat minun kysymyksiini väsymättä. Se että minulle annettiin vastuuta ja minun mielipidettäni kuunneltiin oli mielestäni todella tärkeä osa viihtymistä. 

Miten työharjoittelu on hyödyntänyt sinua urallasi/opinnoissasi?

T: Sain kesätöitä samalta osastolta.

M: Vaikka työharjoittelustani on jo aikaa, olen jo nyt hyödyntänyt muutamassa ongelmatilanteessa saamaani kokemusta sekä apua luomiltani henkilösuhteilta.

E: Varmuuden että olen valinnut oikean alan. Into oikeustieteeseen ja opiskeluun kasvoi ja tunnen itseni paljon motivoituneemmaksi. 

Mitä fuksivuodesta jäi käteen?

Heippa!

... Ja terveisiä kesälomalta! Viimeisetkin kokeet ovat omalta osaltani nyt tehty toivottavasti läpi, joten pakkasin tavarat ja lähdin Suomeen kesän viettoon. Osa suomalaisista jää kesäksi Tallinnaan tekemään, mutta itse päätin tulla Suomen puolelle kesän viettoon. Nyt kun ensimmäinen yliopistovuosi on virallisesti paketissa, voidaan kerrata mitä siitä on päällimmäisenä jäänyt mieleen.


Ulkomailla asuminen
Pakko myöntää, kun kaikki kaverit on suomalaisia, lähikauppana on Prisma ja Helsinkiin on kahden tunnin matka niin välillä saattaa unohtaa että asuu ulkomailla :D Tästä huolimatta erilainen kulttuuri ja kansainvälinen meininki koulussa tekee elämisestä ja opiskelusta hieman erilaista. Aluksi tuntui haastavalta hoitaa vaikeita asioita eri kielellä mutta kaikkeen tottuu.

viimeisinä talsupäivinä tehtiin mm.visiitti nõmmen torille

Eesti keel
Ma räägin natuke eesti keelt kundas ma õppisin sida iga nädal ;) kävin tosiaan pari kurssin verran viron tunteja ja jotain kyllä tarttui mukaan muutakin kuin 6 heppoa noppaa. Suomalaisille viron kieli ei ole mitään rakettitiedettä, sillä kielioppisäännöt ovat hyvin samankaltaisia. Tallinnassa pärjää todella hyvin englannilla ja suomella, mutta viron alkeista ei varmasti ole ainakaan mitään haittaa.

Kaverit
Oon superonnellinen ja kiitollinen, että heti ensimmäisistä päivistä lähtien löysin todella hyviä tyyppejä, joiden kanssa on voinut tuskailla koulutehtäviä tai jonottaa yöpalaa mäkkärin kassalta neljältä aamuyöllä. Mukavat kanssaopiskelijat tekevät koulunkäynnistä huomattavasti miellyttävämpää ja Tallinnassa on hurjasti erilaisia vaihtoehtoja miten viettää porukalla vapaa-aikaa.

Yhteisöllisyys ja järjestötoiminta
Yhtenä isona asiana lukuvuodesta on jäänyt mieleen suomalaisten opiskelijoiden tiivis yhteisöllisyys. Yksinäisen fuksin näkövinkkelistä sopeutuminen uuteen kouluun ja maahan oli todella helppoa, kiitos opiskelijatapahtumien. Koulu-tai oppiainerajoja ei oikeastaan ole, vaan kaikkiin tapahtumiin voi mennä huoletta ilman että tuntisi oloaan ulkopuoliseksi.

Hyvää kesää kaikille!

Luennoitsijan haastattelu

Mikä on nimesi ja mistä olet kotoisin?

Jenna Uusitalo, olen kotoisin Etelä-Suomesta.

Missä olet opiskellut?

Opiskelin maisteriin asti TTU:lla. Aluksi piti suorittaa maisteri Britanniassa, mutta jäinkin Tallinnaan, sillä opiskelu siellä olisi tullut niin kalliiksi ja se että läheiset; avopuoliso olisivat jääneet tänne.

Mikä sai sinut opiskelemaan Tallinnan Teknilliseen yliopistoon?

Minua kiinnosti opiskelu englannin kielellä ja yliopiston tarjoama kansainvälisen oikeuden koulutusohjelma. Suomessa ei ollut mitään vastaavaa kansainvälisen oikeuden ja EU oikeuden koulutusohjelmaa.

Teet tohtorin tutkielmaa ensihoidosta, miten päädyit tähän aiheeseen?

Teen Helsingin yliopistossa tohtorin tutkielmaa ensihoidosta ja miten sen saamatta saaminen on ristiriidassa Euroopan Unionin eri ihmisoikeuksiin sekä siitä, miten on mahdotonta nykyään jakaa oikeudet siviili- ja poliittisiin oikeuksiin ja sosio-ekonomisiin oikeuksiin; miten määrittää kumpi on voimakkaampi ihmisoikeus kuin toinen?

Tein maisteri gradun ensihoidosta ja juridiikasta; miten ensihoidon saatavuudesta haja-asutusalueilla.  saapuminen syrjäseuduille loukkaa ihmisoikeuksia, miten turvataan oikeus elämään, kun ensihoidon saapuminen kestää niin kauan. Mieheni on ensihoitaja, joten keskustelimme paljon kotona aiheesta. Gradussa kävin läpi vain YK:n Ihmisoikeussopimusta, joten siitä on helppo laajentaa tutkielmaa  myös muihin ihmisoikeussopimuksiin.  

Mikä sai sinut tulemaan luennoitsijaksi TTU:lle?

Maisteriopinnoissa tein työharjoittelun Suomessa Valvirassa, johon jäin töihin neljäksi vuodeksi terveydenhuollon valvonnan yksikköön. Minulla on aina ollut intohimo tehdä väitöskirja ja halu päästä opettamaan ja auttaa opiskelijoita löytämään se oma kiinnostuksen alue oikeustieteessä. Suomessa on normaalia, että kun väittelee professoriksi tietyssä yliopistossa, jää kyseiseen yliopistoon professoriksi. Kun tiedustelin tilannetta Helsingin yliopistolta, tuli vastaus suoraan: valitettavasti koulutuksen leikkausten takia ei yliopisto palkannut uusia professoreita. Päätin kysyä TTU:lta, ja he ottivatkin minut innolla vastaan.

Oletko tehnyt tai teetkö parhaillaan muita töitä opetuksen lisäksi?

Kuten sanoin, työskentelin Valvirassa aikaisemmin. Nykyään kirjoitan ensihoitajille artikkeleita lehteen, joka on suunniteltu ensihoitajille, koskien heidän työtänsä sekä juridiikkaa. Olen myös kouluttanut ensihoitajia juridiikan osalta. Olen ollut mukana tekemässä lakiesitystä, rikoslain muutoksesta; ensihoitajiin kohdistuvat rikokset sekä väkivalta tulisi olla laajemmin rankaistuja kuin nykyään. artikkelit.

Mitä kursseja opetat TTU:lla?

Opetan TTU:lla lakiopiskelijoille EU Internal market law sekä Legal language, ja aikaisemmin myös EU Justice and Home Affairs law, mutta sitä en enää opeta, sillä aika ei riitä kaikkeen. Business opiskelijoille pidän Legal environment and business, International business law. Medical law and ethics on kurssi, jota opetan Health Care Technology:n puolella.

Suomalaisena miten olet kotiutunut Viroon?

Silloin kun olin opiskelija, niin ystäväni koostuivat lähinnä suomalaisista ja meidän suomiyhteisö oli todella vahva. Nyt kun olen työskennellyt täällä, ei ympärillä olekaan samanlaista suomalaisten yhteisöä. Se antaa uutta näkökulmaa täällä elämiseen. Toisaalta on ollut helppoa sopeutua Viroon, sillä olen asunut täällä jo niin pitkään. Toisaalta kun on kotoisin Pohjoismaista, on oppinut tiettyihin ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoiseen elintasoon. Ajatusmaailma virolaisilla on yhä paikoin hyvin erilainen kuin suomalaisilla; äiti jää kotiin hoitamaan pientä lasta, kun isä hankkii leivän pöytään. Täällä on myös yhä huonot oikeudet samaa sukupuolta oleville pariskunnille; valtaväestö ei tunnista homopariskuntia.

Mikä on mieleisintä työssäsi TTU:lla?

Tykkään nähdä motivoituneita opiskelijoita, jotka tykkäävät täällä opiskelusta ja löytävät sen oman kiinnostuksen kohteen opiskelussa. Tällä hetkellä minulla on 10 kandivalvottavaa, joista kahdelle olen toinen kandivalvoja. Ajattelin ensin itse, että ehkä kaksi kolme kandia olisi hyvä määrä, mutta löydän lopputöiden valvomisen mielenkiintoisena työnä ja nautin siitä, että voin auttaa opiskelijoita. Muutama näistä lopputöistä osuvat juuri omaan erityisosaamiseeni, joten voin auttaa opiskelijoita omalla osaamisellani. Osa töistä ei ehkä ole juuri oman alaani, mutta pystyn auttamaan opiskelijoita omalla käytännön kokemuksella. Suurin haaste ei olekaan ollut opiskelijoiden auttaminen, vaan lähinnä pysyä mukana siinä mitä yliopisto vaatii kandityöstä.

Onko teillä luennoitsijoiden kesken kilpailua tai arvioidaanko sinun työtäsi jotenkin opettajana?

En osaa sanoa onko professoreiden välillä kilpailua, itse hoidan omat kurssini, enkä tee paljoa yhteistyötä muiden professoreiden kanssa. Tiedekunnan palavereissa ei paljoa keskustella oppilaiden keskiarvoista, yliopisto kuitenkin on kerännyt palautetta opiskelijoilta ÕIS -järjestelmän kautta. Sen kautta olen kuullut vain positiivista palautetta. Nyt yliopisto haluaa muokata palaute lomaketta, ja jokaiseen Moodle kurssiin tulee liittää anonyymipalautelomake. Mielestäni tämä on hienoa, sillä silloin kuin olin itse opiskelija, osa professoreista keräsi ”anonyymin” palautteen kirjallisesti luennoilla. Mietimme usein, että miten palaute voi olla anonyymi, kun osan käsialasta tunnistaa heti kirjoittajan.

Oletko kuullut halveksuntaa tai pahaa siitä, että olet opiskellut ulkomailla tutkintosi?

Kun työskentelin Valvirassa, ne suomesta valmistuneet lakimiehet nyrpistelivät ja ihmettelivät, että miksi olen Virossa opiskellut ja miten voin työskennellä Suomessa. En ole suorittanut ETA koetta, sillä minulle ei ole koskaan ollut tarkoitus jäädä Suomeen työskentelemään. Minulle ei ole niin tärkeää, että millä nimikkeellä työskentelen; Valvirassa työskentelin ylitarkastaja nimikkeen alla. Mielestäni Suomessa voi työllistyä hyvin ilman ETA kokeen suorittamista, nimike saattaa olla eri, vaikka työ aivan samaa tai samankaltaista kuin Suomesta valmistuneilla.

Suosittelisitko opiskelua ulkomailla? Mitä hyötyä mielestäsi opiskelusta ulkomailla on nuorille?

Se riippuu siitä, mitä opiskelija itse haluaa. Jos haluaa työskennellä syyttäjänä, tuomarina tai rikosasianajajana Suomessa, kannattaa tutkinto myös Suomessa suorittaa. Toisaalta jos haluaa työskennellä jossain EU instituutiossa tai isossa kansainvälisessä yrityksessä tai organisaatiossa, on englanniksi opiskelu melkein pakollinen, jotta saa työkielekseen sujuvan englannin. Englanniksi opiskelu ja työsanaston kerryttäminen ovat ehdotonta nykypäivänä, johon myös kansainvälinen ympäristö auttaa työelämässä. Opiskelu ulkomailla myös kasvattaa ihmisenä.

Minkä asian haluaisit viedä Suomeen Viron yhteiskunnasta?

Virossa on osassa tuotteissa ja palveluissa huomattavasti halvemmat hinnat, esimerkiksi minulla on kaksi koiraa, joiden rokotukset Virossa maksoivat yhteensä vähemmän mitä vain yhden koiran rokotus Suomessa maksaisi.

Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?

Pidän opettamisesta ja haluan tehdä sitä myös jatkossa. Toisaalta haluaisin työskennellä kansainvälisessä yrityksessä tai organisaatiossa, joka olisi keskittynyt ihmisoikeuksiin. Ihanne tilanne olisi se, että voisin työskennellä ihmisoikeuksia puoltavassa organisaatiossa puolet ajasta ja opettaa puolet ajasta yliopistossa.

Millaisen neuvon haluaisit antaa opiskelijoille, jotka kamppailevat oman oppimistyylin löytämisessä?

Oma oppimistyylini oli opiskelujen alussa hyvin erilainen kuin nykyään. Ajattelin että kaikessa ja kaikissa aineissa tulee olla kaikkein paras, mikä oli erittäin huono tapa oppia. Minua auttoi se, että tajusin että on tärkeää ymmärtää se mikä oikeasti kiinnostaa. Kun tämän tajusi, niiden pakollisten ja ei niin kiinnostavien kurssien opiskelussa tuli järkeä, kun löysi punaisen langan omaan mielenkiinnon kohteeseensa. Oman oppimistyylin löytämiseen kannattaa kysellä muilta neuvoja, samat tavat eivät toimi kaikkiin, mutta kannattaa kokeilla rohkeasti eri tapoja. Itseäni helpotti se, että luennot olivat pakollisia, ja luennoilla opettajat avasivat opetuksen ja neuvoivat luennoilla. Silloin ei tarvinnut itsenäisesti pähkäillä asian kanssa kotona. Käytän yhä paljon kaavioita ja mindmappejä oppimis- ja opetusprosessissa.