tiistai 3. marraskuuta 2015

Opiskelijaelämää Etelä-Helsingissä

Heippa! Mä olen Enni, 22-vuotias ensimmäisen vuoden lakiopiskelija TTÜ:lla. Olen kotoisin Seinäjoelta, ja muutaman siellä töiden merkeissä vietetyn välivuoden jälkeen alkoi tulla jo halu päästä takaisin koulunpenkille. Olin jo pohtinut mahdollisuutta lähteä opiskelemaan lakia Hollantiin, mutta välimatka mietitytti. Tallinnan ilmestyessä kuvioihin se alkoi tuntua itsestään selvältä vaihtoehdolta, sillä saisin haluamani kansainvälisyyden, mutta kohtuullisen välimatkan päässä Suomesta.

Tallinnaan kotiutuminen on ollut helppoa, melkein jopa liiankin helppoa. Kulttuuri on samantyylinen kuin Suomessa ja suurin osa asioista on pelannut moitteettomasti. Löysin sattumalta aivan ihanan pikkukaksion Stockmannin lähettyviltä, joten sekin on omalta osaltaan helpottanut Tallinnaan kotiutumista.

Ajattelin ensimmäisessä postauksessani kertoa teille hieman kaikista bileistä, mitä meillä on ollut.

Juhliminenhan aloitettiin jo ennen virallisten opiskelijoiden alkamista, kun vuorossa oli Pub Crawl. Tarkoituksena oli kiertää mahdollisimman monessa eri Tallinnan pubissa juomassa juomat (toisin sanoen shotit) ja tutustuttaa meidät kaikkiin Vanhan Kaupungin tärkeimpiin paikkoihin. Kuvasaldo tältä illalta jäi vähäiseksi, mikä ei kyllä yhtään haittaa. Ihan vinkkinä vaan ensi vuoden ykkösille, jättäkää ne aloittelut kokonaan pois, tai älkää ainakaan juoko kokonaista viinipulloa.

Ehkä järkyttävin shotti, mikä Pub Crawlin aikana juotiin: chilishotti

Tallinnassahan meidän fuksiviikko kesti kaksi viikkoa, ja mukaan mahtui monenmoisia pirskeitä. En nyt jokaisista bileistä kerro teille erikseen, mutta kaikki opiskelijajärjestöt järjestivät meille vähintään yhden illan ajaksi kosteissa merkeissä tutustumista kanssafukseihin.

Ensimmäiset viralliset suuremmat bileet taisivat olla SügisLabuPäevat, tutummin Sügikset. Tämän vuoden Sügisten teemana oli urheilu, ja kaikilla taisi jonkun sortin urheilukuteita löytyä päältä. Koko homman ideana on kulkea isolla ryhmällä sporalla vuoron perään eri rasteille. Jokaista rastia on pitämässä yksi opiskelijajärjestö ja he järjestivät meille aktiviteetteja, joiden lomassa saatiin myös aina "rangaistukseksi" shotteja. Sügiksilla kilpaillaan joukkueina, mutta suurin vaikutus taitaa olla korruptiopisteillä. Mitä enemmän alkoholia, nuuskaa ja tupakkaa rastin pitäjille annettaan, sitä enemmän joukkue saa pisteitä. Mun osalta Sügis ei ollut hirveä menestys, koska olin torstain bileissä menettänyt ääneni, joten oikeastaan koko päivä mentiin mykkä-linjalla. Ja koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, tässä Sügikset 2015 meidän porukan silmin kuvina:

Meidän sporamatkat oli ihan helvetin hauskoja, harmi ettei muut matkustajat ehkä
olleet samaa mieltä. Laulettiin sydämiemme kyllyydestä kaikki biisit mitä vaan
muistui mieleen. Valitettavasti ne ikuistuivat vain snäppiin, eikä kukaan koskaan
päätynyt tallentamaan  niitä puhelimeensa.

Tauskin piste oli meidän ensimmäinen stoppi Sügiksilla.

Meidän koko ryhmä ikuistettuna yhteen kuvaan.

Oltiin vipalla rastilla kahden (vai peräti kolmen) eri ryhmän kanssa yhtä aikaa,
ja tähän kuvaan on eksynyt mukaan osa kakkosten ryhmästä.
Fuksiviikkojen toiseksi viimeinen tapahtuma oli NESUn Virgin Sitsit. Meidän sitsineitsyiden piti pukeutua kokovalkoisiin, ja hieno panostus porukalla olikin! Jätkät veti viimeisen päälle ja kävi samana aamuna shoppailemassa itselleen valkoiset farkut. Täällä Tallinnassa sitseille osallistutaan opiskelijajärjestöjen kesken ristiin (Õigus ja NESU taitavat järjestää kaikki sitsit), mikä on kiva, sillä yhden järjestön sisällä meitä ei olisi läheskään niin isoa porukkaa. Näiden sitsien jälkeen kaikki olivat viimeistään tutustuneet Müntiin, jossa suurin osa juomista on aina euron, ja se onkin to go-place viikolla. Münt taitaa viroksi tarkoittaa kolikkoa, joten osuva nimi tällä baarilla ainakin on.

Ai miten niin me oltiin niitä sitsineitsyitä vielä tänä iltana?
Sara jo taisi viime viikolla ohimennen mainitakin, että viime lauantaina meillä oli TSOJ:n vuosijuhla, jolla sattui vielä tänä vuonna olemaan 10. juhlavuosi. Se oli (varsinkin tytöille) ihana tekosyy pynttäytyä oikein kunnolla ja pistää ykköset ylle. Moni kävi kampaajalla laitattamassa hiukset ja meikissä, ihanaa luksusta arkeen. Meidät oli jaettu TSOJ:n toimesta kymmenen hengen pöytiin ja saimme esittää toiveita siitä kenen kanssa halusimme samaan pöytään. Toivotaan, että kaikilla toteutui edes joku toive! Me oltiin onnekkaasti päästy Saran kanssa samaan pöytään, mutta surkeiden sattumien summana Sara joutui skippaamaan vujut vatsataudin vuoksi. Harmikseni tajusin, että taisin ihan liian vähän heilua kännykän kanssa, sillä kuvasaldo olisi voinut olla parempikin. Onneksi sentään jotain saatiin tästäkin illasta ikuistettua.


Ruoat oli ihan huippuja, jälkiruokaa en enää edes muistanut
kuvata, sen verran nopeasti se meni parempiin suihin.


Me pidettiin Emilian kanssa Seinäjokelaisten lippua korkealla!


Minä ja mun vujupari Joel.


 
Jatkot sujuivat Studiolla asiaankuuluvissa merkeissä.

Muutamaankin otteeseen on tänä syksynä jo tullut ilmoille heitettyä kysymys, että kerääntyvätkö kaikki alkoholistit Tallinnaan, vai tekeekö Tallinna meistä alkoholisteja? Itse alan kallistua jälkimmäisen puoleen, sillä ollaanhan me osattu omiakin pirskeitä pitää virallisten opiskelijabileiden lisäksi. Loppuun vielä lisää biletunnelmia Tallinnasta.

Lokakuun alussa käytiin Hollywoodissa
juhlimassa mun synttäreitä.

Tämä taisi olla Studiosta? Tallinnassahan tosiaan
myydään asiakkaille viinapulloja, mikä ihana keksintö!

Harmikseni missasin Katjan ja Paven tuparit, koska olin Suomessa
juuri sen viikonlopun.

Maken ja Oskun tupareihin sen sijaan pääsin paikalle!

Yleensä joka ilta menee jossain vaiheessa tähän pisteeseen,
me päädytään Shootersiin juomaan muutamat shotit.

Pari viikkoa takaperin oli NESUn 5v synttärit, joiden teemana
oli naamiaiset. Me oltiin yllättävän eläinpainotteisella
linjalla liikkeellä. 

Tallinnassahan on yleensä baarit kuuteen asti auki, joten
näin pääsee käymään ehkä vähän liiankin usein.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti