torstai 28. huhtikuuta 2016

Häid maipühi!

Tere,

Kevät jo tähän saakka on ollut todella kiireinen. En ole ehtinyt olemaan Suomessa kuin muutamia satunnaisia päiviä. Arkeani on täyttänyt luentojen lisäksi isossa roolissa myös työt.

Näkymä Linda Linen ikkunasta Helsingin Eteläsatamassa.

Tallinnan kevääseen on mahtunut joitakin mahtavia aurinkoisia päiviä, joista yksi oli juuri eilen. Tänään sen sijaan on ollut jälleen viileää ja sateista...
Kadriorun puisto kevätauringossa.

Politsei Park.


Tallinna on kaunis, vaikka taivas on harmaa (Piritan rantatie).
Töiden ja koulun lisäksi olen treenaillut elämäni ensimmäiselle puolimaratonille. Tallinn City Trail järjestetään 21.5., ja startti juoksulle tapahtuu Piritan urheilukeskuksesta. Puolimaratonin lisäksi on mahdollisuus juosta myös 8 kilometriä vaihtelevissa Tallinnan maisemissa.

Vähän erilaisempi näyteikkuna Tatari -kadulla.

Muutama viikko sitten järjestettiin Õigus-viikko, josta myös Enni kirjoitti viime postauksessaan. Lisäksi viime viikoilta mieleen on erityisesti jäänyt yliopistollamme pidetty Euroopan lakikoulujen johtajan ja Lausannen yliopiston professorin mielenkiintoinen luento, sekä vierailu NJORD lakitoimistoon. Molemmat toivat paljon uusia ajatuksia ja tietoutta siitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu kansainvälisessä oikeustieteessä. Sveitsiläisen professorin luento keskittyi ajatuksiin siitä, millaisia uusia kauppasopimuksia EU tulee tulevaisuudessa tekemään ulkovaltojen (esimerkiksi Yhdysvaltojen) kanssa. NJORD:in lakitoimistovierailulla saimme firman esittelyn lisäksi luennon aiheesta, miten moderni teknologia on muuttanut ja tulee muuttamaan lakimiehen ammattia.

Menossa Õigus -viikon illalliselle Estonian Burger Factoryyn.

Tallinnan ehkä herkullisimpia ranskiksia ja burgereita syömässä (Estonian Burger Factory sijaitsee osoitteessa: Pärnu mnt 41a).

Õiguksen ensimmäiset vuosijuhlat 2.4.2016 Von Stackelberg -hotellissa.
Enää on jäljellä viimeinen kuukausi, ja ainakin kohdallani se tulee olemaan työntäyteisempi kuin aiemmat. Aion jakaa loppukokeita mahdollisimman laajalle aikavälille, ja tehdä useamman myös kesäkuussa. Tämä järjestyy helposti, sillä olen myös kesän töissä Tallinnassa. Vielä on ehkä vähän aikaista suunnitella ensi kesää, (vaikka tekisikin mieli!) mutta alustavasti olen luvannut itselleni tutustua muihinkin Viron kaupunkeihin, sekä ehkä poiketa myös Riikassa. Kesästä on ihana unelmoida nyt kiireen keskellä - ihan ensiksi kuitenkin hauskaa Vappua! Myös Tallinnan opiskelijajärjestöt NESU, Õigus ja ILG pystyttävät telttansa Ullanlinnanmäelle. Valitettavasti itse en sinne tänä vuonna töitteni takia pääse. Uskon kuitenkin, että tunnelma tulee olemaan taas huippu!



Hymy suussa kevään loppuun!





-Iina

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Õigus-viikon kohokohdat ja Wykypäivät, kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

Heippa!

Meillä oli muutama viikko takaperin Õigus-viikko, jonka kohokohdista kirjoittelen teille. Jotenkin tässä kävi taas ne perinteiset, eli jälkikäteen huomasi, että tuli taas otettua aivan liian vähän kuvia.

Yksi kierroksen tehtävistä oli ottaa kuva eläimen kanssa ja me
päädyttiin tähän Tudengimajan vieressä hengaavaan tyyppiin,
joka on varmasti kaikille Tallinnan suomalaisille opiskelijoille
tuttu.
 
Õigus-viikon torstaina meillä oli Court Crawl, johon itse pääsin myös osallistumaan. Aikomuksena oli, että mennään mahdollisimman paljon vesilinjalla, mutta jotenkin pääsi taas käymään päinvastoin. Olisihan se pitänyt jo tietää etukäteen, että kohtuupaljon shotteja joutuu varmasti kiskomaan naamaan, valitettavasti. Päästiin myös tutustumaan Vanilla Loungeen, joka on uusi suomalaisten perustama homobaari Tallinnassa, ennen virallisia avajaisia. Court Crawlin jälkeen päädyttiin Müntiin jatkoille, ja koska koko ilta oli kulunut hyvin ennalta-arvattavasti, päädyimme lopuksi vielä pikku-Laboriin.
 
 
Vanilla Loungessa meidän piti pyörittää onnenpyörää. Meidän
joukkue voitti jättipotin, sillä nuoli pysähtyi kymmenen
shotin kohdalle.
 
Tältä se meidän onnenpyörän voittoshottirivistö näytti.
Pikku-Labot on auki arkisin vielä
Müntin pilkun jälkeenkin.


Lauantaina koitti Õigus-viikon kohokohta, Õiguksen ensimmäinen vuosijuhla, jolla juhlistettiin kolmevuotiasta Õigusta. Vuosijuhla aiheutti kaikille hallituslaisille stressiä melkeinpä koko alkuvuoden ajan, mutta se oli kaikki vaivan arvoista. Paikkana oli Hotel von Stackelberg, jonka tila oli erittäin tunnelmallinen ja juuri sopivan kokoinen pienemmälle ihmismäärälle. Omasta mielestäni vuosijuhla oli erittäin onnistunut, sopivan rento tilaisuus, jossa varmasti kaikilla oli hauskaa. Meidän pöydällä ainakin oli. Jatkopaikkana toimi Pai, joka oli vuokrattu yksinomaan meidän käyttöömme. Kuvia otettiin kyllä alkuillasta, mutta jostain syystä illan edetessä jäivät kuvatkin vähemmälle. Toivottavasti näistä muutamista kuvista välittyy hyvin illan tunnelma. Sunnuntaina meillä oli perinteiden mukaisesti sillis. Ilmeisesti porukalla oli kohtuullisen hauska ja vauhdikas lauantai, sillä silliksen osanottajajoukko oli hieman harvalukuinen.
 



 
Õiguksen hallitus
 

 


Mä en vissiin ymmärtänyt missä kuvissa pitää yrittää näyttää normaalilta?
 

Seuraavalla viikolla me lähdettiin edustamaan Tallinnaa kolmen tytön voimin Vaasaan Wykypäiville. Ideana oli kiertää Tropiclandian pihalla rastirataa ennen Tropiclandiaan menoa, mutta me jätettiin se väliin ja siirryttiin suoraan kylpylään. Illalla oli vielä jatkot Fontanassa, jossa oli pakko käydä pyörähtämässä.

Tässä vaiheessa me oltiin vielä edustuskunnossa,
autossa matkalla

Sattuneesta syystä kännykkä ei kulkenut hirveästi mukana
kylpylän puolella, mutta muutama kuva muistettiin onneksi ottaa.


Viimeinen kuva kännykän rullassa
tältä illalta on ennen Fontanan
jatkoille lähtöä.
 Tästä postauksesta tuli nyt hieman kuvapainotteinen, mutta kaikkihan sen tietävät, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.


tiistai 5. huhtikuuta 2016

Tulevaisuuden näkymät vastavalmistuneen silmin


Tere, tere, vana kere!
 

Vuoden mittaisen blogi hiljaiselon jälkeen teen paluun tänne Tallinnan Tallaajat-blogiin ja pääsen jakamaan omia viime aikojen kuulumisiani. Tällä kertaa päivittelen kuinka kandin lopputyö meni, miten elämä valmistumisen jälkeen on jatkunut ja myös hieman omista vapaa-ajan harrastuksistani täällä lahden eteläisellä puolella.



Winner winner chicken dinner!

Viime syksynä 2015 aloitin oman kandin lopputyöni puskemisen ja tunnetusti hyvin tiukille sen valmiiksi saaminen meni, mutta läpi meni ja vieläpä ihan kunnolla! Se oli kiireistä ja työntäyteistä aikaa, mutta mikäli siihen panostaa ja näkee sen eteen vaivaa niin se on samalla myös erittäin palkitsevaa. Hyvä on muistaa että kandin lopputyö kirjoitetaan elämässä vain kerran.

Ajatusprosessin aloitin jo hyvissä ajoin saman vuoden keväänä ja mahdollisia aiheita puolestaan pohdin kesällä, mutta lopullisesti homma nytkähti liikkeelle koulun jo alettua syksyllä kun piti valita lopputyön valvoja ja suunnitella jonkinnäköinen aikataulu sitä varten. Siitä eteenpäin alkoi omistautuminen lopputyölle, tähän mennessä elämäni suurimmalle projektille, joka koostui monesta eri osasta. Aluksi piti luoda joku hyvä ja samalla kiinnostava aihe lähes tyhjästä, sitten piti kerätä tietoa ja kirjallisuutta aiheeseen liittyen. Tämän jälkeen piti miettiä minkälaisen tutkimuksen teen ja miten toteutan sen ja lopuksi vielä saada koko paketti laitettua kirjalliseen muotoon. Onneksi tätä työtä en aloittanut tekemään vasta edellisenä iltana kuten kaikkia muita tähän saakka. 

Kaikki kuitenkin päättyi onnellisesti voitonjuhliin valmistumisen johdosta, puheet tuli pidettyä gaalassa ja diplomi saatua hienojen opiskeluvuosien päätteeksi.


Valmistumisen jälkeen on hyvä, jos on jo jokin alustava suunnitelma mietittynä mitä sen jälkeen aikoo tehdä. Itse ryhdyin ryhdikkäästi jatkamaan työntekoa heti valmistumisen jälkeen täysi-aikaisena työntekijänä Viking Linella Viron puolella eli täällä elämä tuntuu myös jatkuvan valmistumisen jälkeen ainakin toistaiseksi. Kesällä puolestaan alkavat hieman erilaisemmat hommat, sillä edessä on armeija ja asevelvollisuus. Toisaalta se tulee ihan hyvään saumaan niin saa vuoden verran pitää huilia ja pohtia sen jälkeisiä jatkosuunnitelmia.


Stockholmi vallutajad koos õlle ja Villega




Valmistumisen jälkeen on tullut myös paljon harrastettua urheilua, joka koulukiireiden keskellä jäi huomattavasti vähemmälle. Salikortti Meriton Spordiklubiin tuli hommattua heti vuoden alusta kun tulin takaisin Tallinnaan palauttamaan lopputyötäni ja jääkiekkoa myös sitten myöhemmin keväällä. Meritonin Sali on laitevalikoimaltaan ja hinnaltaan passeli. Kaikki tarvittavat rojut ja laitteet salilta löytyy raudan repimiseksi kuten myös ryhmäliikunta sali, jossa järjestetään lähes joka päivä ohjattuja pumpipampi-tunteja. Tämän lisäksi Meritonista löytyy suht iso spa-ja allasosasto, jossa voi rentoutua monenlaisessa erityyppisessä saunassa sekä altaassa. Sijanti on myös oiva Tõnismäen ja Toompean mäen läheisyydessä. 



Tondiraban jäähalli Lasnamäellä
Jääkiekon pelaamisesta Tallinnassa en ole aiemmin tiennyt sen enempää muuta kuin että se on mahdollista. Itse pelasin Suomessa noin 7-8 vuotta, kunnes lähdin opiskelemaan tänne. Innostuin hommasta yhden opiskelukaverini kautta, joka oli jo syksystä alkaen käynyt Tondiraban jäähallissa Lasnamäellä vapaa jääkiekko-vuoroissa pelaamassa lätkää, ja tämän johdosta toin vanhat jääkiekkokamani Tallinnaan. Vuorot ovat normaalisti arki-iltapäivisin ja kestävät vähintään tunnin. Vaikka vuorot ovatkin täysin vapaaehtoisia, ainoana ehtona että on lätkäkamat, niin silti niissä käy lähemmäs 15-20 äijää pelaamassa melkein joka kerta. Kaiken kukkuraksi jäähallikin on melkein 6000-henkeä vetävä moderni halli, vaikka ulkokuori saattaakin hieman hämätä.


Tässä olivatkin tämänkertaiset kuulumiseni, ei muuta kuin järgmiseni korrani! 


Ilusad kevade algust kõigile!

Edi