Arki on lähtenyt hyvin käyntiin Tallinnassa. Alussa tuli
käytyä enemmän opiskelijatapahtumissa ja muissa illanistujaisissa, esimerkiksi ensimmäiset sitsit ovat nyt takanapäin. Tapahtumat ovat nyt kuitenkin vaihtuneet hetkeksi esitelmien tekoon, deadlineihin ja midterm testeihin. Opiskeluun on
päässyt hyvin mukaan ja tehtäviäkin on ihan sopiva määrä näin ensimmäiseksi
syksyksi. Luennoitsijat ovat mielenkiintoisia, erilaisia ja monipuolisia.
Kaikilla on oma tyylinsä, joka tuo mukavaa vaihtelua koulupäiviin. On ollut
myös ilo huomata kuinka vanhemmat opiskelijat ovat auttaneet mielellään, jos on
tullut mieltä askarruttavia kysymyksiä kursseihin, tehtävien palautuksiin tai
mihin tahansa muuhun liittyen!
Joskus on hyvä rikkoa totuttuja rutiineja, mutta tässä
kohtaa syksyä olen alkanut jo kaipaamaan niitä. Tykkään kovasti rutiineista, ne
tuovat tietynlaista turvaa ja lisäävät hallinnan tunnetta. Ensimmäisten
viikkojen aikana kaikki oli luonnollisesti hakusessa. Bussipysäkillä seistiin
aivan liian aikaisin, kaduilla etsittiin mapsin kanssa oikeita tapaamispaikkoja
ja ulkona syöminen tuli tutuksi. Olen saanut myös suomivieraita luokseni kylään
aktiivisesti ja heidän kanssaan on tullut kierreltyä monet hyvät ruoka- ja
kahvipaikat, kerron niistä lisää myöhemmissä postauksissa.
Viime viikkojen aikana olen kuitenkin ottanut kiinni arkirutiineista.
Kotona ruoanlaitto, pyykkien peseminen ja salilla käynti on tullut taas osaksi
arkea. Itse olen edelleen tyytyväinen asuntoni sijaintiin, sillä kaikki on
lähellä. Bussipysäkit, ruokakaupat, kahvilat ja sali ovat muutaman sadan metrin
säteellä. Kaikki tämä tuo helpotusta arjen askareisiin.
Muutama viikko takaperin seisoimme kavereiden kanssa
pysäkillä odottaen bussia, odotimme ja odotimme. Puolen tunnin jälkeenkään
bussi ei kuitenkaan saapunut. Mietimme pitkään mistä johtuu, että yleensä
varsin luotettava joukkoliikenne takkuaa. Syy kuitenkin selvisi, kun yksi meistä
muisti, että tänä kyseisenä päivänä Paavi saapui Tallinnaan. Tämä tapahtuma sai
tottakai paikallisen (joukko)liikenteen sekaisin. Tiet olivat siis suljettu ja
bussi ei saapunut, joten yhteistuumin päätimme lähteä katsomaan Paavia. Kannattava päätös, sillä taas sai yhden hienon kokemuksen lisää!
Toinen mieleenpainuva tapahtuma viime viikkoina oli, kun koulullemme
saapui Nasan astronautti! Tapahtuma oli suunnattu IT-opiskelijoille, mutta
kaikki olivat tervetulleita kuuntelemaan. Heti kun sain tiedon tällaisesta
tilaisuudesta, ilmoitin itseni kuuntelijoihin saman tien. Joskus pienenä kun
olin kovastikin kiinnostunut astronautin ammatista, heh. Kokemuksena aivan mahtava!
Miten hienoa oli tavata joku, joka on käynyt avaruudessa! Hän kertoi oman
tarinansa, kuinka oli päätynyt kyseiseen työtehtävään, mitä työ pitää sisällään,
mitä se vaatii sekä vastasi yleisön kysymyksiin. Yksi ehdottomasti
mielenkiintoisimmista esityksistä, joita olen kuullut!
Syksyinen sää on vihdoin saapunut Tallinnaan ja ihanan
raikas ilma sen mukana! Ulkona kävellessä huomaa, varsinkin näin syksyllä, merenrantakaupungille ominaisen piirteen. Voimakas tuuli on varsin usein jäädyttämässä kasvoja ja paljaita käsiä, onneksi nämä ovat vain pukeutumiskysymyksiä! Viime viikkoina olen löytänyt Kadriorgin puistosta itselleni
ihanan ulkoilupaikan. Alla on muutama kuva vielä kyseisen puiston Wandering Lights 2018 tapahtumasta.