tiistai 26. syyskuuta 2017

Kuukausi takana

Moikka! Oon Jauhiaisen Oona ja tuun Merijärveltä. Ehkä hahmotatte paremmin, jos sanon, että se löytyy Kalajoen hiekkojen ja Oulun väliltä ? Valmistuin viime keväänä lukiosta eikä välivuosi oikein inspiroinu. Vaikka hain Suomessa eri kouluihin kohtuullisella lukemisella, ja osaan mun valinnoista pääsinkin sisään, pikkuhiljaa Tallinna alkoi kuitenkin muotoutua ensimmäiseksi vaihtoehdoksi. Täytyy kyllä sanoa, että en oo katunu päivääkään.

Tallinna oli mulle jo ennestään tuttu paikka, eikä liikkuminen tuottanu mitään kovin suuria vaikeuksia. Ollaan vietetty täällä perheen kanssa monia pitkiä viikonloppuja ja syyslomia jo melkeen 15 vuoden ajan. Näin aitona maalaistyttönä Tallinnaan muutto toi kuitenkin elämään paljon uutta; julkiset, toimiva netti ja se, että kaikki löytyy läheltä, ei todellakaan ennen ollu itsestäänselvyys. Vaikka mun sydän tulee aina kuulumaan Pohjois-Pohjanmaalle on Tallinnaan ollut helppo sopeutua ja luontoa löytyy yllättävän läheltä. Mun oma suosikki on tähän mennessä ollut Toompean mäki ja siinä ympärillä olevat puistoalueet. Sinne kannattaa suunnata iltakävelylle, jos haluaa viedä ajatuksia muualle.

Pari päivää sitten pyörähti tasan kuukausi siitä, kun muutin tänne. Siihen kuukauteen on mahtunu PALJON; Tallinnassa ei tunneta tapahtumatonta päivää. Kaiken melun ja melskeen keskellä oon saanu tutustua ihan mahtaviin tyyppeihin! On ollu mahtavaa huomata kuinka kaikki tulee eri lähtökohdista, mutta täällä me ollaan sulassa sovussa viettämässä iltaa millon missäkin.

Laitan loppuun vielä fiilistelykuvia. Mun yheksi lempipaikoista Tallinnassa on muodostunu myös Radisson Bly Skyn kattoterde; hyvää ruokaa ja lasi valkkaria kruunaa päivän kuin päivän. Plussana sieltä näkee koko Tallinnan ylle.










On ihan uskomatonta, kuinka erilaisia paikkoja Tallinnasta löytyy. Tähän mennessä oon käyny kierteleen keskustassa, jonku verran vanhassa kaupungissa, Toompealla, Telliskiven alueella ja Ülemistessä.









- Oona


torstai 21. syyskuuta 2017

Freshman esittäytyy + ensimmäiset kouluviikot

Heippa! Täällä kirjoittelee Helka, vuoden lopussa 20 vuotta täyttävä kauppisfuksi. Valmistuin lukiosta vuoden 2016 keväällä ja viime vuosi meni avoimessa yliopistossa opiskellen ja sen ohella töitä tehden. Tallinnaan muutin Tampereelta, vaikka sydän sykkii edelleen Keuruulle (pikkukylä Keski-Suomessa, hatunnosto niille jotka joskus siitä ovat kuulleet), joka oli kotikaupunkini lähes 12 vuotta. Harrastuksiin kuuluu kaikenlainen liikunta, pääosin lenkkeily ja kuntosali, sekä satunnainen musisointi (Pianot ja viulut jäi Suomeen, joten jäljelle jää suihkussa ja karaokessa laulaminen). Pidän myös ruuanlaitosta ja syömisestä totta kai :D


TTÜ:lle hakeminen tuli konkreettiseksi silloin, kun sain suuren varasijanumeron TAMK:n International Business-linjalta. Toinen ”välivuosi” ei houkutellut, joten laitoin viime tingassa paperit tänne Tallinnaan, ja täällä sitä ollaan! Lähes kolmen viikon kokemuksella voin lämpimästi suositella, itse en ole päivääkään katunut ;) Pitää kyllä antaa iso kiitos ja kumarrus mummolleni, jolta ensimmäisen kerran kuulin koko koulusta! Kiitos mummo <3

Vielä 2 viikkoa sitten olin ilman kämppää, joten vuokrailmoitussivuja tuli selattua monta kertaa päivässä. Onneksi löysin  kivan pienen kodin vartin kävelymatkan päästä vanhasta kaupungista.

Tallinnassa on kahviloita ja ravintoloita jokaisen nurkan takana. Pepsin aamupala oli 5/5  
Alussa riitti haasteita ja hämmennystä. Tallinna oli minulle entuudestaan vieras kaupunki, eikä kavereita pahemmin ollut entuudestaan näillä seuduilla. Lisäksi olin asunnon hankinnan kanssa Matti Myöhänen ja omaan kämppään pääsin vasta viime viikolla. Onneksi suomalaiset opiskelijat pitävät täällä yhtä joten kavereita löytyi jo ensimmäisenä päivänä! Suosittelen käymään mahdollisimman monissa opiskelijatapahtumissa ja riennoissa, niistä aina löytää yhden jos toisen uuden tuttavuuden. Vanhemmilta opiskelijoilta saa neuvoa niin kouluun kuin asumiseen liittyvissä asioissa ja muilta fukseilta vertaistukea. Missään vaiheessa ei ole tuntunut siltä että olisi yksin kaikkien vaikeiden ja uusien asioiden kanssa. 

merkkipino on kasvanut ripeään tahtiin, enään puuttuu haalarit!



Jos sitä pari sanaa myös opiskelusta: Itselläni syksyn lukujärjestys tuntuu vielä tässä vaiheessa suht. kevyeltä, vaikka tahti onkin se reilu 30op/semester. Kävin viime vuonna Tampereen avoimessa yliopistossa kauppatieteen peruskursseja, joten osa nyt käytävistä asioista ovat jonkin verran jo tuttuja. Opetus englanniksi ei ole missään vaiheessa tuntunut mahdottomalta ymmärtää (paitsi matematiikassa jossa kaikki meni aluksi ohi ja kovaa) ja siihen on tottunut yllättävän helposti. Kotitehtäviä on jonkun verran, mutta ehkä niitä töitä tekee aina välillä mielummin mukavasti kotisohvalla kuin ankeassa luentosalissa ;)





Hyvää syksyn alkua kaikille!

keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Fukseilua Tallinnassa vko. 1


Fukseilua Tallinnassa vko. 1



Ensimmäinen asia mitä täällä kuulee kun puhuu opiskelijoiden kesken on jotain siihen suuntaan että pelotti kamalasti alussa kun ei tuntenut ketään. Toiseen maahan saapuminen, uuden aiheen opiskeleminen, ja kaikki tutut ja turvalliset kaveripiirit on jäänyt maihin suomen puolelle.

Todellisuudessa itsekin ajattelin näin, kauhein asia mitä keksin ei ollut se että en osaa maan kieltä tai että en löytäisi vaikka ruokakauppaa mistään läheltä. Kauhein asia mitä keksin oli tietenkin se että jäisin yksin, en löytäisi kavereita ja seuraavat vuodet menisi jonkinlaisessa kammiossa ilman sosiaalista interaktiota. Näinhän ei kuitenkaan käynyt.


Minut oli lisätty facebook ryhmään johon ilmestyi päivittäin lisää uusia suomalaisia opiskelijoita Tallinnassa. Tässä ryhmässä sitten tuli kutsu pari päivää ennen koulua että olisi tarjolla tapahtuma jossa pääsee tutustumaan muihin suomalaisiin opiskelijoihin. Päätin sitten mennä katsomaan että ketä siellä oikein löytyisi. Heti paikalle saapuessani tutustuin uusiin ihmisiin ja ymmärsin että kaikki muutkin olivat yhtä kateissa kuin itse olin. Kysyttiin sitten ympäriinsä että mikä koulu, mikä ala, mitä harrastuksia tai kiinnostuksia on. Illalla siirryttiin baariin ja siellä pienessä hiprakassa löytyi ne kaverit kenen kanssa ensimmäinen viikko opiskelun parissa mukavasti menikin jo ohi.

Jos pelottaa että ei löydä ystäviä tai kaveripiiriä, suosittelen että puhu ihmisille-- ei se sen vaikeampaa ole. Omasta kokemuksesta voin kertoa sen että muutkin ovat epävarmoja alussa. Keskustele ensimmäisen henkilön kanssa kenet näet ja katso mitä tapahtuu.


Käydään vielä vähän läpi ensimmäistä viikkoa ja mitä menee fuksin mielessä ensimmäisellä oppitunnilla ja tapahtumien keskellä.

Ensimmäinen luento


Heräsin aikaisin aamulla jotta ehtisin vähän aikaisemmin kouluun löytämään huoneen jossa luento pidetään. Huoneen ulkopuolella olikin jo paljon tuttuja baarista ja etsimme paikat luentosalista. Luennon pitäjä oli kiinnostava ja 1.5h pituinen luento ei missään vaiheessa tuntunut liian pitkältä-- ainakaan omasta mielestäni. 





Luennon jälkeen


Ensimmäinen koulupäivä on kyllä aina rankkaa, kesäloman rytmistä siirtyä luentosaliin istumaan paikalle ja oppimaan. Joillekin se on rankempaa kun toisille, mutta minkä sille voi. Lyhyet päiväunet helpottaa kovasti ennen seuraavaa luentoa.

Koulupäivän jälkeen pitää rentoutua


Illemmalla päädyttiin pelaamaan biljardia muiden uusien ja vanhempien opiskelijoiden kanssa. Pientä kisailua hyvissä mielin ilmestyi, pelin häviäjä esim. ostaa seuraavan kaljan, mutta sekään ei onneksi mennyt liiallisuuksiin. 

Itse en ole se paras pelaamaan biljardia niin tuli hävittyä enemmän pelejä kuin kehtaan sanoa.




Ultimate Beer Challenge (minuuttikalja)

Myöhemmin ensimmäisen viikon aikana järjestettiin minuuttikaljakilpailu. Kilpailun ajatus on että kello soi minuutin välein ja aina kun kuulet kellon niin pitää juoda shotti kaljaa tai muuta mietoa alkoholijuomaa. Kilpailuun sai ilmoittautua lightweight (45min) tai heavyweight(75min), ja menin heti ilmoittamaan että kisailen heavyweight ryhmässä. 

Itse tapahtuma oli erittäin hauska ja hyvin järjestetty, kello soi ajallaan ja jokaisen shottilasi heilahti kellon äänen mukaan. Lightweightin loputtua sali tyhjeni muutamalla osallistujalla, mutta suurin osa jäi kannustamaan ja juomaan omaa tahtia. fukseja jäi vain kourallinen osallistumaan heavyweightiin, ja voin ylpeänä sanoa että suoritin kaikki 75 kaljashottia ilman suurempia ongelmia. 





Sugislabupäev

Viimeinen järjestetty tapahtuma ensimmäisellä kouluviikolla oli reissailua ympäri Tallinnaa ratikalla ja lyhyiden tehtävien/kisojen suorittaminen. Tehtävät toimivat tuttuun tapaan alkoholin juonnin ohessa ja hyvän yhteistyön avulla.

Kuvassa näkyy viimeinen tehtävä johon meidän ryhmä eksyi, kuvassa myös näkyy taustalla maraton joka oli samaan aikaan meneillään Tallinnan keskustassa. 

Tällainen oli se ensimmäinen viikko opiskelemassa Tallinnassa, pitkiä koulupäiviä ja vielä pitempiä ryyppyreissuja. Alussa saattoi olla rankempaa jos ilman tuttavia lautalla tänne saapui, mutta sen verran hyviä tyyppejä löytyy joka kulman takaa että yksin ei koskaan tarvitse olla jos ei sitä halua.