tiistai 2. joulukuuta 2014

Tere! Kuidas läheb? - Mitä sulle kuuluu? :)

Hei kaikille ja Teretulemast Eesti keele imelise maailma!

Sellel korral me räägime Eesti keelest, kuidas seda õppida, kas see on lihtne keel ja kuidas ma ise sellest olen kasu saanud.
Varmaan suurimmaksi osaksi ymmärsittekin edellisen lauseen, koska onhan viron kieli kuitenkin meidän sukulaiskieli, mutta kerrataan vielä varmuuden vuoksi, että tällä kerralla siis puhun viron kielestä, miten sitä voi oppia muutenkin kuin oppikirjaa lukemalla ja miten itse olen hyötynyt siitä sekä miksi sitä kannattaisi opiskella.



"Viron kieli on suomalaiselle helppoa: kissa on kass ja kassi on kott" - oli Helsingin Sanomien kulttuuriblogin otsikko tämän vuoden heinäkuussa ja pitäähän se paikkaansa. Paljon on samoja tai samankaltaisia sanoja kuin suomen kielessä ja se helpottaa kielen oppimista sekä etenkin sitä miten sanat jäävät muistiin. Mikäli osaat suomen ja englannin lisäksi esimerkiksi ruotsia tai venäjää, niin muuttuu viron kielen opiskelu vielä helpommaksi sillä viron kielessä on paljon sanoja myös näistä kolmesta kielestä.
Tässä hieman esimerkkisanoja viron kielestä: kool = koulu, laev = laiva, meri = meri,
mets = metsä, raha = raha ja kaikki numerot on samoja muutamien kirjaimien eroja lukuunottamatta.
Mutta ihan näin helppoa se ei aina ole, sillä tutulla suomenkielisellä sanalla voi olla ihan eri merkitys viron kielessä. Näistä myös esimerkkejä: mm. jos ollaan mattokaupoilla Tallinnassa ja myyjä alkaa puhua vaipoista, niin ei pidä olla kummissaan sillä matto on viroksi vaip ja monikossa vaibad. Joten jos myyjä sanoo että "See on hea vaip", kannattaa se ottaa ja mikäli ihmettelet edullista hintaa ja sanot, että "Onpas halpa matto" niin voi puolestaan myyjä pettyä sillä viroksi halb tarkoittaa huonoa eikä suinkaan edullista hintaa.


Tämä lause Tallinnan Prismoissa herättää hieman hilpeyttä näin suomalaisittain :-)



Omalla kohdallani viron kielen opiskelut alkoivat heti koulun alettua, kun menin Viron kielen ja kulttuurin kurssille, joka oli tarkoitettu vain suomalaisille opiskelijoille, eli lähtötaso oli huomattavasti korkeampi kuin ihan tavallisella viron kielen alkeiskurssilla. Meitä oli noin parikymmentä suomalaista opiskelijaa ja jopa opettajamme puhui suomea, joten opiskelu oli oikein tehokasta vaikkei kurssista arvosanaa saanutkaan, ainoastaan pass or fail.

Kurssin jälkeen kielen opiskelu on jatkunut omatoimisesti lähinnä tv-ohjelmien tekstityksiä katsellen sekä kotiin tulevaa ilmaista sanomalehteä nimeltä Pealinn (pääkaupunki) lueskellen. Lehden läpi selaaminen on muutenkin hyvä idea, jotta myös tietää mitä ajankohtaista Tallinnassa tapahtuu.
Säästetään viimeinen tärkeimmäksi - itse kielen puhuminen, se on kaikista tärkein ja ehdottomasti paras tapa oppia kieltä. Aluksi se lähtee liikkeelle pienistä asioista - sanomalla "Tere! Kuidas läheb?" (Mitä kuuluu) ja juttelemalla ihmisten kanssa koulussa ja baarissa. Tärkeää on kuitenkin käyttää kieltä edes jossain muodossa päivän aikana joko puhumalla, lukemalla tai kirjoittamalla ja mielellään välttää pitkiä jaksoja jolloin ei käytä kieltä ollenkaan.

Aine, jolla kieli kuin kieli alkaa sujumaan kuin voideltu





Viron kieltä on kiva puhua virolaisten kanssa oli sitten kaupassa, koulussa tai baarissa! He myös mielellään aina kehuvat mikäli osaat puhua viroa. Sitä kautta oppii lisäksi tuntemaan paremmin etelänaapurimme asukkaita sekä heidän kulttuuria ja historiaansa. :-)
Suomen ja Viron välinen liikenne on aina ollut vilkasta ja suhteet maiden kesken läheiset ja väestön liikkuminen maiden rajojen yli vain jatkaa kiihtymistään. Viro on suomalaisten suosituin matkakohde ja virolaiset Suomessa ovat toiseksi suurin vähemmistöryhmä heti venäläisten jälkeen.
Näistä syistä en ihmettelisi vaikka joskus myöhemminkin tulisin tarvitsemaan viron kielen taitoja.

Sellist infot sellel korral ja kui järgmiseks kirjutan ongi juba aasta 2015!
Sel puhul soovingi teile kõigile häid ja rõõmsaid Jõule! :-)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti